Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Pirkko Melville / Jyväskylän kaupunki

Julkaistu 15.01.2019

Kokeillen kohti kiertotaloutta

Jyväskylässä pyydettiin kuntalaiset avuksi kiertotalouden edistämiseen.
Kirjoittaja
tutkimus- ja kehittämispäällikkö, Jyväskylän kaupunki

Etsimme vuosi sitten syksyllä avoimella haulla ideoita jätteen synnyn ehkäisyyn, sen määrän vähentämiseen, lajittelun edistämiseen sekä uudelleen käyttöön. Nyt ensimmäiset seitsemän näihin asukkailta saatuihin ideoihin pohjautuvaa kokeilua on toteutettu.

Jyväskylä on mukana EU-rahoitteisessa Circwaste-hankkeessa, jonka tarkoituksena on ehkäistä jätteiden syntymistä, edistää kiertotaloutta ja toteuttaa kansallista jätesuunnitelmaa. Tavoitteena on myös kuluttajien aktivointi ja tietoisuuden lisääminen.

Kuluttajalähtöiset kiertotalouskokeilut -osahankkeessa, jota Sitrakin osin rahoittaa, keskitytään kiertotalouden edistämiseen kokeilemalla asukkailta kerättyjä ideoita käytännössä. Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -yhteishankkeessa (vuosina 2013–2015) kaupunkilaisille tutuksi tullut kokeileva kehittäminen jatkuu siis Jyväskylässä aktiivisesti edelleen.

Tähän mennessä toteutuneissa kokeiluissa on testattu uusin menetelmin niin muovin kuin puutarhajätteen keräystä, puutarhamullan kuljettamista, laitteiden lainaamista, virtuaalikierrätystä, tavaranvaihtoa, vaatteiden korjauspalvelua, kirppisten ylijäämätavaroitten lajittelua ja hyödyntämistä sekä biokaasuautoilua.

Kokeilujen kohderyhmä on ollut varsin kirjava: mukana on ollut esimerkiksi opiskelijoita, vuokra- ja omakotitalojen asukkaita, autokauppiaita, media- ja taidealan toimijoita, lapsiperheitä ja kirpparikävijöitä. Kustakin kokeiluista on kirjoitettu blogi, joihin voi tutustua tarkemmin Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla.

Kokeiluista haetaan oppia kuluttajalähtöisen kiertotalouden edistämiseen ja resurssiviisaan Jyväskylän rakentamiseen. Jatkoakin seuraa, paitsi ensi syksynä uuden ideanhaun muodossa, myös mitä erilaisimpina uusina, Circwaste-hankkeesta irrallisinakin jatkokokeiluina ja pilotteina.

Näistä yksi suurimmista on Mustankorkean jätehuoltoyhtiön marraskuussa käynnistämä, parastaikaa noin 200 taloyhtiössä meneillään oleva pakkausmuovin keräyspilotti, joka syntyi jatkona hankkeessa toteutetulle muovinkeräyskokeilulle. Se oli kokeilu, joka oikeastaan epäonnistui surkeasti: kerättyä muovia oli vähän, sekin laadultaan huonoa ja pääosin kierrätykseen kelpaamatonta. Tuloksena tuosta pienestä, vain viiteen vuokrataloyhtiöön kohdistuneesta kokeilusta voitiinkin todeta, ettei muovinkeräyksestä ollut tässä tapauksessa mitään hyötyä, vaan päinvastoin, kerätty muovi olisi ollut järkevämpää jättää suosiolla sekajätteen joukkoon. Kustannuksiakin olisi säästynyt.

Toisaalta kokeilu teki näkyväksi sen, että taloyhtiöiden asukkaiden on oltava itse motivoituneita muovin lajitteluun ja keräykseen. Opiksi otettiin – siksipä Mustankorkea tuota isompaa pilottiaan aloittaessaan edellettykin osallistuvilta taloyhtiöiltä hallituksen päätöstä pilottiin sitoutumiseen. Nyt, vain parin kuukauden kokemusten perusteella tämä sitouttaminen kannatti. Kerätty muovi on todella laadukasta ja kierrätyskelpoista – hyvä jyväskyläläiset!

Kokeilujen myötä myös me kokeilujen toteuttajat opimme ja ymmärryksemme kiertotalouden moniulotteisuudesta laajeni. Aivan hankkeen alkumetreillä ideoita kokeiltavaksi valinnut asiantuntijaryhmä totesi, että seuraavalla hakukierroksella meidän täytyy saada myös yrityksiä kokeilemaan.

Ensimmäisellä hakukierroksella kaikki yrityksiltä saadut ideat olivat jo jossain muualla kokeiltuja ja mitä ilmeisimmin ideoiden ilmoittajien ajatuksena oli saada myös Jyväskylä kokeilujen kautta käyttämään laajemminkin noita uusia palvelujaan tai teknologioitaan. Vaikka kovasti yrityskokeiluja toivoimmekin, emme kuitenkaan sillä kertaa halunneet valita näitä jo aiemmin kokeiltuja ideoita uudelleen kokeiltaviksi.

Sovimme kuitenkin, että seuraavalla ideahakukierroksella ideoiden jättäjiä pitää ohjeistaa tarkemmin, että kyseessä on nimenomaan jonkun uuden ja innovatiivisen asian ensimmäinen kokeilu – ja että toivomme vielä raakilevaiheessa olevia yritysideoita kokeiltavaksi. Toisaalta, näin jälkiviisaana voi toki pohtia, olisiko sittenkin voitu ottaa kokeiltavaksi myös joku jo jossakin muualla aiemmin kokeiltu yritysidea ja testata sen toimivuutta Jyväskylässä.

Kokeilujemme välityksellä kiertotalous monimerkityksellisyydessään tuli tutummaksi myös kaupungin asukkaille, vaikkemme massoja kokeiluillamme liikkeelle saaneetkaan. Pienikin aikaansaatu muutos on kuitenkin aina askel eteenpäin.

Jotta kaikkien asukkaiden käyttäytyminen muuttuisi kiertotaloutta tukevaksi, tulisi uudet toimintatavat tehdä käyttäjilleen mahdollisimman helpoiksi, oli sitten kyse fiksusta kulutuksesta, jätteen synnyn vähentämisestä, kotitalouksien jätteen lajittelusta ja kierrätyksestä tai yhteiskunnan eri palveluista.

Tässä on tuleville vuosille monta haastetta, myös meille kaupungeille ratkaistaviksi. Resurssiviisas Jyväskylä kulkee askel askeleelta kohti kiertotaloutta – myös kokeillen ja näihin kokeiluihin kaikkia mukaan kutsuen.

Mistä on kyse?