Kokeilu kannattaa

Kokeilukulttuuri ja kokeileva kehittäminen ovat nousseet yhteiskunnalliseen keskusteluun näkyvästi. Julkinen hallinto on ottanut vakavissaan uuden tavan kerätä evidenssiä päätöksenteon tueksi. Seuraavaksi pitäisi uskaltaa toimia. Walk like you talk.

Kuten useaan otteeseen on jo todettu, voidaan kokeiluilla kerätä tietoa uusien ideoiden toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Kokeilujen avulla monimutkaisista asioista voidaan tehdä ihmisläheisempiä ja osallistaa yhteiskunnan eri toimijoita laajasti. Kokeilujen avulla toiminnan kynnys madaltuu ja haastetaan totuttuja käytäntöjä. Kokeilemisen ei tarvitse olla rakettitiedettä, hallinnollisesti raskasta tai isoja resursseja vaativaa, mutta tietyn panostuksen ja suunnittelun hyvät kokeilut kuitenkin vaativat. Miten luoda puitteet, jossa kokeiluja voidaan suunnitella ja toteuttaa yhdessä eri toimijoiden kanssa?

Muutoksentekijät-verkosto on muutoshakuisten virkamiesten perustama avoin verkosto, johon voi liittyä kuka tahansa, joka haluaa olla luomassa valtioneuvostoon uutta virkamieskulttuuria. Uudella kulttuurilla muutoksentekijät tarkoittavat avoimuuden, yhdessä tekemisen ja jakamisen kulttuuria, sekä uusia moderneja työtapoja ja -välineitä. Yksi näistä uusista välineistä on kokeilukulttuuri.

Muutoksentekijät-verkoston toimesta on Helsingin Kirkkokadulle kivijalkaan avautumassa ministeriöiden yhteinen pop up -virasto. Idea on loistava! Kerrassaan fantastinen! Isoin työ on jo varmasti takana, kun byrokratia on selätetty, eli tila ja lupa sille ovat olemassa. Nyt tulee kuitenkin olla tarkkana.

Olin jokin aika sitten Kööpenhaminassa kahden päivän seminaarissa, joka kulki otsikon Social Experiments alla. Seminaarissa keskusteltiin yhteiskunnallisista kokeiluista pohjoismaisessa kontekstissa. Mitä on tehty ja minne ollaan menossa? Iso teema oli alussa esittämäni kysymys siitä, miten luoda helposti lähestyttäviä, kevyitä sekä ketteriä tiloja ja prosesseja, jotka mahdollistavat yhteiskehittelyn ja kokeilemisen. Vastauskin löytyi: Social lab.

Social lab on ajatus tilasta tai prosessista joka yhdistää seuraavat elementit. Aluksi on oltava hyvin määritelty yhteiskunnallinen ongelma, johon halutaan etsiä vastauksia. Vastauksia etsitään poikkiyhteiskunnallisesti muodostetun joukon kesken ottaen mukaan myös loppukäyttäjät, ihmiset joita suunniteltu reformi tai toimintamalli koskee. Ihmiset voivat toimia joko konkreettisessa tilassa tai esimerkiksi verkossa. Ratkaiseminen etenee iteratiivisen prosessin keinoin, jonka yhtenä osana kokeillaan ratkaisuideoita käytännössä. Onnistuneiden kokeilujen ja uusien oppien jälkeen lab on hoitanut tehtävänsä ja toimintamalli implementoidaan ja skaalataan käyttäen muita työkaluja.

Social lab ajattelu ei ole uutta vaan hyviä esimerkkejä voidaan löytää useita. Kuuluisin esimerkki on varmaankin Tanskassa sijaitseva hallinnon sisäinen palvelumuotoilutoimisto Mindlab. Hollannissa toimiva think tank Kennisland on toteuttanut onnistuneita labroja ja tutkinut niiden toimivuutta systeemisen muutoksen ajureina. Nesta Briteistä on kerännyt hyviä käytänteitä social labin rakentamiseen.

Kirkkokadulle avautuva Pop up -virasto on onnistuessaan social lab. Mielestäni siihen tulisi ainakin pyrkiä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu vain avaamalla ovet ja odottamalla. Tila on kriittinen ensimmäinen askel, mutta seuraavat kolme askelta ovat vielä kriittisemmät. Labraa suunniteltaessa on pohdittava ja yhdistettävä ns. neljä P:tä: problem (ongelma), process (prosessi), people (ihmiset) ja place (paikka). Vasta yksi P on täytetty. Neljä vinkkiäni Kirkkokatu 14 onnistumiselle ovat:

1. Tilassa on aika ajoin vaihtuva teema tai viheliäs ongelma, johon etsitään ratkaisuja eri näkökulmista. Ratkaistavat ongelmat ovat systeemisiä ja koskettavat näin useiden eri ministeriöiden alaa. Ratkaisut löytyvät vain yhteistyöllä.
2. Tila ei ole tarkoitettu pelkästään pyrähdyksille silloin tällöin, vaan sen lisäksi järjestetään fasilitoituja työpajoja. Työpajoissa ideoidaan, rakennetaan kokeiluja ja etsitään ratkaisuja yli sektorirajojen. Työpajoissa virkamiehet eri ministeriöistä työskentelevät yhdessä eri toimijoiden ja loppukäyttäjien kanssa.
3. Tilassa kannustetaan matalan kynnyksen kokeiluihin. Jaetaan esimerkkejä muualla tehdyistä kokeiluista ja annetaan työkaluja hyvien kokeilujen tekemiseen.
4. Parhaimmillaan social lab toimii avoimena rajapintana hallintoon, olematta liian lähellä systeemiä ja menettäen näin radikaalisuutensa. Samaan aikaan labra ei saa olla liian kaukana hallinnosta, jolloin vaikuttavuus jää helposti pieneksi.

Pop up -virasto on loistava idea. Just lab it!