Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 08.11.2017

Kokeilun jälkeinen aika on ratkaisevan tärkeä

Kirjoittaja
Asiantuntija, Julkisen sektorin johtaminen, Sitra
Milma Arola on työelämän, organisaatioiden kehittämisen ja oppimisen tuntija. Työssään Milma etsii ratkaisuja työpaikkojen ja julkishallinnon uudistumiseen sekä korkeasti koulutettujen työelämävalmiuksien kehittämiseen. Milma nauttii, kun saa ajatella laajasti ja tarttua tuumasta toimeen vaikkapa kokeillen. Uuden oppiminen on (työ)elämän suola.

Mitä yhteistä on elintenluovutuksella ja kulkuneuvoveroilla? Eipä juuri mitään. Mutta joskus yllättäviä asioita yhdistelemällä saadaan toivottuja lopputuloksia aikaan – varsinkin, kun toimitaan systemaattisesti ja tavoitteellisesti.

Näin tehtiin esimerkiksi Britanniassa, jossa Behavioural Insights Team (BIT) lähti yhdessä Iso-Britannian eri viranomaistahojen kanssa etsimään ratkaisua kysymykseen, miten saada lisää elintenluovuttajia. Britanniassa elintenluovutus on vapaaehtoista. Tiedossa oli, että miljoonat britit maksavat vuosittain autoveronsa netissä.  Niinpä autoveron maksun jälkeiselle kiitossivulle lisättiin teksti, jossa toivottiin ihmisten kirjautuvan elintenluovutusrekisteriin. BIT suunnitteli tekstistä kahdeksan erilaista versiota ja niitä testattiin yli miljoonalla kävijällä. Näin kokeilemalla ja eri vaihtoehtoja analysoimalla löydettiin vaikuttavin teksti, joka vetosi ihmisten vastavuoroisuuteen. Lopputuloksena on saatu satojatuhansia uusia elintenluovuttajia.

Elintenluovutusesimerkissä on kyse käyttäytymistieteen soveltamisesta yhteiskuntapolitiikkaan (behavioural insights) tai tuuppaamisesta (nudging), joilla on yhtymäkohtia yhteiskunnalliseen markkinointiin. Keskeisessä roolissa on myös vaikuttavuuden arviointi tieteellisin menetelmin, kuten satunnaistettujen kenttäkokeiden kautta. BIT on alun perin Britannian pääministerin alaisuuteen perustettu tutkimus- ja neuvontayksikkö, sittemmin yhteiskunnallinen yritys, joka auttaa julkista sektoria uudistumaan. Sen ydinosaamista ovat käyttäytymistaloustieteen ja psykologian soveltaminen yhteiskuntapolitiikkaan sekä politiikkatoimien vaikuttavuuden arviointi. Lähtökohtana on, että kun lähdetään ratkaisemaan jotakin ongelmaa, määritellään ensin tavoite käyttäytymisen tasolla. Millaista muutosta ja kenen toiminnassa halutaan saada aikaiseksi?  Tämän jälkeen syvennytään ymmärtämään, mikä käyttäytymistä kyseisessä tilanteessa ohjaa, ja kun ymmärrystä on tarpeeksi, suunnitellaan interventio ja luodaan koeasetelma.

Kokeen jälkeen arvioidaan akateemisesti validein perustein, miten interventio toimi ja tehdään päätöksiä. BIT on arvioinut satunnaistetulla menetelmällä interventioita, jotka vastaavat yli 400 eri politiikkaongelmaan: Miten saada aikuisopiskelijoiden keskeytyksiä vähennettyä? Miten saada ihmiset liikkumaan enemmän? Miten kannustaa yrityksiä käyttämään yrityspalvelutukia? Miten välttää syrjintää rekrytointitilanteissa?

Kokeilut ja kokeileva kehittäminen ovat nousseet myös Suomessa aina hallitusohjelmaa myöten yhdeksi tavaksi kehittää julkista hallintoa. Kokeilut toimivat esimerkiksi silloin, kun halutaan koestaa uusia ratkaisuja pienin investoinnein, löytää uusia toimintatapoja, ottaa palveluiden käyttäjiä mukaan uudistamiseen ja ennen kaikkea, kun halutaan oppia, mikä toimii ja mikä ei toimi käytännössä.

Suomessa kokeiluja tehdään julkisella puolella paljon, mutta tuuppaus, käyttäytymistieteellinen lähestymistapa ja koeasetelmaan perustuvat kokeilut, eivät ole samassa mittakaavassa käytössä kuin Britanniassa. Tätä osaamista hallituksen kokeilutoimintaan on tuomassa Kokeileva Suomi, joten jatkossa ehkä näemme myös Suomessa vastaavia esimerkkejä.

BIT:n toimintatavat ovat kuitenkin hyvä lähtökohta kaikille kokeiluille. Oli kyseessä sitten suuri tai pieni kokeilu, koeasetelma tai ei, jää se pahimmillaan hetkelliseksi uudistuspöhähdykseksi, ellei sille aseteta tarkasti määriteltyjä tavoitteita. Aina tavoitteisiin ei päästä ja yllätyksetkin ovat täysin tervetulleita. Mutta kuten tiedämme, kokeilu on epäonnistunut vasta, jos siitä saatuja oppeja ei osata hyödyntää.

Kokeilun jälkeen on aika arvioida, mitä saatiin aikaiseksi ja tehdä päätöksiä jatkosta. Jatko voi olla esimerkiksi uuden toimintavan tai palvelun käyttöönotto ja levittäminen, jatkokehittäminen tai henkseleiden yli vetäminen ja kokonaan uusien ratkaisujen etsiminen. Yhtä kaikki kokeilujen jälkeisen ajan tulisi aina olla päätösten aikaa.

Milma Arola vieraili lokakuussa BIT:ssä Lontoossa, jossa hän tapasi muun muassa Principal Advisorina toimivan Tiina Likin. Likki työskentelee BIT:n työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaan sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvien projektien parissa. Lue lisää Tiina Likin kokemuksia nudgingista eli tuuppauksesta. Yle Prisma.

Mistä on kyse?