Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 08.08.2019

Kolme pointtia IPCC:n maankäyttöraportista

Kilpailu maasta kiihtyy. IPCC:n erikoisraportti täydentää kuvaa ihmisen toiminnan vaikutuksista, mutta tuo esiin myös ratkaisuja.
Kirjoittaja
 
Hanna Mattila

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi tänään raportin, jossa analysoidaan ilmastonmuutosta, aavikoitumista, maan laadun heikkenemistä, kestävää maankäyttöä, ruokaturvaa sekä kasvihuonekaasuja maanpäällisissä ekosysteemeissä. Se siis täydentää kuvaa siitä, millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla on maapallolle.

Tähän asti ilmastonmuutoksen hillinnän pääpaino on ollut fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä. Tuore raportti nostaa maankäytön ja ruoantuotannon fossiilisten polttoaineiden rinnalle, mikä tulee korostamaan niiden painoarvoa tulevissa ilmastoneuvotteluissa ja kansallisissa päätöksissä. Tällä hetkellä globaalisti ruokajärjestelmä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöistä 25-30 prosenttia, ja kolmannes maailmanlaajuisesta ruokasadosta menee hukkaan.

IPCC:n tuore raportti on valitettavan tutun karua luettavaa. Ihmisen toiminta vaikuttaa yli 70 prosenttiin maapallon jäättömästä maa-alasta. Se aiheuttaa väistämättä negatiivisia vaikutuksia, muun muassa ylen määrin kasvihuonekaasupäästöjä, maaperän kunnon heikkenemistä sekä aavikoitumista.

Erityisesti nämä kolme asiaa minua mietityttivät raportin luettuani:

  1. Koulutuksen tärkeys loistaa poissaolollaan.
    Globaalin lämpenemisen riskeiltä suojaa yhteiskunta, jossa on maltillinen väestökehitys ja korkea tulotaso, vähän eriarvoisuutta, ruoka on tuotettu vähillä päästöillä, maankäyttöä säädellään sekä on otettu käyttöön ympäristöystävällisiä teknologioita ja elämäntapoja. Näin todetaan raportissa. Entä mikä vähentää eriarvoisuutta ja ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönottoa? Koulutus. On suorastaan hämmästyttävää, että tämä jää niin vähälle huomiolle raportissa. Ilman koulutusta moni raportissa mainittu toimenpide jää ottamatta käyttöön.
  2. Haluammeko tuottaa puuta vai heinää?
    Kilpailu maankäytöstä kiihtyy. Jos ilmastonmuutosta hillitään siirtymällä fossiilisten polttoaineiden käytöstä bioenergiaan, tämä voi vaikuttaa suuresti biodiversiteettiin, maaperän laatuun ja ruokaturvaan. Maata on vain rajallinen määrä käytössä. Siksi pitäisi todella tarkkaan miettiä, kuinka paljon ja millä tavalla ihminen sitä hyödyntää.
    Esimerkiksi laajamittainen peltojen metsitys voi vähentää ruuan tuotantoon käytettävissä olevaa maata. Toisaalta on paljon toimia, jotka eivät lisää kilpailua maankäytöstä, vaan parantavat jo käytössä olevan maatalousmaan kuntoa ja siten hillitsevät ilmastonmuutosta. Hyvä esimerkki on hiilen sitominen maaperään.
  3. Miksei ohjattaisi julkisilla hankinnoilla?
    Julkisiin ruokahankintoihin käytetään Suomessa vuosittain 350 miljoonaa euroa. Entä, jos tämä raha ohjattaisiin niin, että samalla monipuolistettaisiin ruokavalioita, edistettäisiin hiiliviljelyä, viljeltäisiin turvemaita kestävästi ja vähennettäisiin metsäkatoa?
    Raportti nostaa esiin, että monipuolinen ruokavalio paitsi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää ihmisten ja muun luonnon sopeutumiskykyä ilmaston muuttuessa, myös parantaa terveyttä. Tällainen ruokavalio on kasvispainotteinen ja sen eläinperäinen osuus on tuotettu mahdollisimman vähäpäästöisesti.
    Moni Suomen kunta on asettanut korkeat tavoitteet kasvihuonekaasujen vähentämiselle. Tässä olisi nyt oiva paikka lunastaa nuo lupaukset ruokajärjestelmän osalta!

IPCC:n maankäyttöraportti hätkähdyttää paatunuttakin lukijaa. Maapallolla maa-alueiden lämpötila on noussut jo huolestuttavat 1,4 Celsius-astetta. Maa-alueiden lämpötila on siis noussut enemmän kuin keskimäärin koko maapallon lämpötila. Ilmastokriisin hillitsemiseksi kaikki toimet on otettava käyttöön, mutta vaikka kiire on kouriintuntuva, vielä ei ole liian myöhäistä.

Nyt on korkea aika ottaa kestävä maankäyttö huomioon kaikessa toiminnassa. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on nopeasti vähennettävä, maankäytön ja ruokajärjestelmän päästöjä vähennettävä ja hyödynnettävä laajemmin ja paremmin kiertotalouden ratkaisuja. Vain siten voimme rajoittaa ilmaston lämpenemisen meidän ihmisten kannalta siedettävälle tasolle.

Mistä on kyse?