Koronapandemia teknologian näkökulmasta

Tulevaisuusvaliokunta julkaisi viime perjantaina Risto Linturin raportin ”Pandemiateknologiat: teknologian rooli koronapandemian aikana ja koronapandemian vaikutus teknologian kehitykseen”, jossa tarkastellaan teknologian roolia pandemian aikana, avataan teknologian tuomia mahdollisuuksia koronapandemian hallintaan ja annetaan suosituksia näihin mahdollisuuksiin tarttumiseksi.

Raportissa hyödynnetään ”Suomen sata uutta mahdollisuutta” –raportista tuttua teknologioiden arviointikehikkoa. Uusien – tai tässä tapauksessa myös käytössä olevien – teknologioiden vaikutuksia ja merkittävyyttä pandemian hallinnassa ja hoidossa arvioidaan 20 arvonluontiverkoston kautta. Lisäksi raportissa tarkastellaan pandemian lyhyt- ja pitkäaikaisia vaikutuksia teknologiseen kehitykseen.

Monien ”Suomen sata uutta mahdollisuutta” -raportissa mainittujen teknologiamurrosten nähdään voimistuvan koronapandemian myötä. Erityisesti eri asioiden hoitaminen etänä tietoverkkojen ja robottien kautta korostuu, mutta ne saavat myös uusia muotoja esimerkiksi lisätyn todellisuuden tapaamisalustojen ja desinfiointirobottien yleistymisen myötä. Digitalisaation mahdollisuudet ja merkittävyys ei jää epäselväksi, ja raportissa ennakoidaan esimerkiksi internetyhteyden korostuvan kansalaisoikeutena.

Teknologiamurrokset yhdistettynä koronapandemiaan tarkoittavat uudenlaisten toimintatapojen käyttöönottoa useilla elämänalueilla, oli sitten kyseessä liikkuminen (pyöräily ja robottitaksit), ostokset (verkkokauppa ja lähituotanto), terveys (itsediagnostiikka) tai ruoka (kaupunkiviljely ja maatalouden robotisaatio). Samalla teknologian käyttöön ja kehitykseen vaikuttavat pandemian muuttamat mielikuvat turvallisuudesta. Esimerkiksi jotkin jakamistalouden palvelut, kuten autojen ja asuntojen jakaminen, saattavat kärsiä pitkään tartuntariskin pelon takia.

Raportti on kiinnostava sekoitus teknologisen kehityksen vääjäämättömyyttä ja yllätysten huomioimista. Tulevaisuusvaliokunnan esipuheessa nostetaan esiin, kuinka koronapandemia on osoittanut varmoina pidettyjen kehityskulkujen, kuten tuotantoketjujen globalisaation, voivan murtua. Vaikka digitalisaatio korostuu raportissa, sitäkään ei kannata pitää itsestään selvänä tai väistämättömänä.

Onko teknologian mahdollistama kehityskulku ainoa mahdollinen?

Raportin lopussa annetaan suosituksia politiikkatoimenpiteiksi. Suosituksia lukiessa kannattaa pitää mielessä, että ne on tehty teknologianäkökulmasta. Osa suosituksista kumpuaa teknologisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Osassa taas näyttää olevan taustalla näkemys yhteiskunnasta koneena, joka täytyy saada toimimaan mahdollisimman tehokkaasti myös poikkeustilanteissa. 

“

Politiikkatoimenpidesuosituksia lukiessa kannattaa muistaa, että ne on tehty teknologianäkökulmasta.

Suosituksissa ehdotetaan esimerkiksi korttelilokerikkojen kaavoitusta ja etäopetuksen kehittämistä ja vauhdittamista. Perusteluina näihin lienee mm. verkko-ostamisen lisääntyminen ja opetustilanteiden tartuntariskin minimointi. Voi kuitenkin kysyä, ratkotaanko tällöin oikeita ongelmia? Pitäisikö esimerkiksi panostaa korjaamiseen, lähituotantoon tai kulutuksen vähentämiseen, eikä vain tukea verkko-ostamista? Tai miettiä opetuksen suhteen, mitä kaikkia muita rooleja koululla on kuin tietojen ja taitojen välitys ja kuinka hyvin etäoppiminen soveltuu niihin? 

Pandemiateknologiat-raportti on hyvä katsaus koronapandemian vaikutuksiin ja sen avaamiin mahdollisuuksiin teknologian näkökulmasta. Sitä lukiessa on kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota siihen, millaisiin oletuksiin suositukset ja johtopäätökset jatkokehityksestä perustuvat, mikä on toivottavaa ja onko teknologian mahdollistama kehityskulku ainoa mahdollinen? 

Hyvä keino laajentaa näkemystään on tutustua tulevaisuusvaliokunnan aiemmin julkaisemaan ”Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä” -raporttiin tai vaikkapa marraskuun alussa julkaistuun ”Megatrendit koronan valossa” –selvitykseen.