Kuinka teemme Suomesta maailman vesivastuullisimman maan?

Niukkenevien vesivarojen maailmassa Suomessa kannattaa panostaa kestävän vedenkäytön ratkaisuihin ja politiikkaan, kirjoittavat Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta, Kirsi Usva Lukesta sekä Catharina Hohenthal ja Helena Wessman-Jääskeläinen VTT:ltä.

Kirjoittajat

Suvi Sojamo

Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Catharina Hohenthal

Erikoistutkija, VTT

Kirsi Usva

Tutkija, Luke

Julkaistu

Kulutuksemme ja tuotantomme ylittävät kaikki ekologisen kestävyyden rajat lukuunottamatta makean veden käyttöä. Tämä ilmenee Sitran ja SYKE:n toukokuussa julkaistusta policy briefistä Maapallolle mahtuva tulevaisuus (2018). Suomessa vettä onkin yleisesti runsaasti saatavilla, rehevöitymisongelmista huolimatta veden laatu on keskimääräisesti parempaa kuin monissa muissa maissa ja ympäristö- ja vesivarojen hallinta on arvioitu maailman parhaimpien joukkoon.

Suomella on silti matkaa vielä veden käytöltään maailman kestävimmäksi ja vesivastuullisimmaksi maaksi. Niin kuin muunkin kulutuksen ja tuotannon tapauksessa, kokonaisvaikutustemme ymmärtämiseksi meidän on huomioitava myös Suomen rajojen ulkopuolelle jäävä käyttämiemme tuotteiden ja raaka-aineiden vedenkulutus.

Tällä hetkellä vesijalanjäljestämme lähes 50 % kohdistuu muualle kuin Suomeen, myös erilaisista veteen liittyvistä ongelmista kärsiville alueille. Samaan aikaan Suomen vesivaroja olisi mahdollista hyödyntää kestävästi entistä enemmän, niin omiin kuin kansainvälisiin tarpeisiin.

Vesivastuullisuus tarkoittaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää vedenkäyttöä ja sen kehittämistä koko tuotanto- ja arvoketjujen matkalla, alkutuotannosta kuluttajiin. Suomalaiset toimijat hallinnosta yrityksiin, kansalaisjärjestöihin ja kuluttajiin ovat ottaneet jo merkittäviä askelia sen suuntaan, mutta hyviä käytäntöjä olisi varaa laajentaa huomattavasti.

Tässä ehdotuksiamme, kuinka teemme Suomesta maailman vesivastuullisimman maan ja käännämme jalanjälkemme positiiviseksi kädenjäljeksi.

Vesivastuullisuudella yritysten vesiriskit haltuun ja lisää kierroksia kiertotalouteen

Yritykset lukeutuvat maailman suurimpiin veden käyttäjiin. Globaalit vesihaasteet muodostavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle ja investoinneille. Yritykset eivät voi hallita vesiriskejä pelkillä sisäisillä parannuksilla, mutta niillä voi olla merkittävä rooli haasteiden ratkaisussa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät myös odottavat yrityksiltä veden kokonaisvaltaista huomiointia ja läpinäkyvää raportointia.

Suomalainen vesivastuusitoumus on haaste ja kehys yrityksille arvioida ja kehittää vedenkäytön kestävyyttä koko niiden arvoketjujen matkalla. Merkittävien kustannustensa ja vaikutustensa vuoksi vesi on tärkeää huomioida kokonaisvaltaisesti myös kiertotalouden malleissa ja ratkaisuissa.

Kuluttajan vesijalanjälki keveämmäksi

Valtaosa vesijalanjäljestämme muodostuu siitä, mitä löytyy lautaseltamme. Kotimaisen ja kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat helppoja keinoja vesijalanjäljen keventämiseksi. Lisäksi jokainen meistä voi vaikuttaa kyselemällä käyttämiensä tuotteiden ja palveluiden vesivastuullisuudesta, huomioimalla veden sijoituksissaan sekä äänestämällä ja toimimalla vedenkäytön suhteen kestävämmän politiikan puolesta.

Lisää virtaa veden tutkimukseen ja koulutukseen

Vesi on suomalaisille rakas elementti, mutta helposti myös itsestäänselvyys. Veden kokonaisvaltaista ymmärrystä ja vesiosaamista on tärkeä pitää yllä ja kehittää kaikilla koulutusasteilla. Tutkimus- ja kehitystyössä on tärkeä katsoa prosessiteknologioita pidemmälle kokonaisten arvoketjujen vedenkäytön riskien ja vaikutusten hallintaan. Parhaisiin tuloksiin päästään sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä, poikkitieteellisyydellä ja yhteiskehittämisellä.

Suomi suunnannäyttäjäksi vesivastuullisessa politiikassa

Suomi on profiloitunut kansainvälisesti kestävän vedenkäytön ja -hallinnan mallimaana. Jotta näin olisi jatkossakin, hyvät käytänteet tulee varmistaa Suomessa maakuntauudistuksen jälkeenkin ja veden tulee jatkossakin olla niin sisä- kuin ulkopolitiikkamme painopisteitä.

Vesivastuullisuutta voidaan ohjata politiikalla, julkishankintojen ja investointien kriteereillä ja huolehtimalla tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyydestä. Suomen juuri päivitetty vesialan kansainvälinen strategia nostaa vesivastuullisen tuotannon ja kulutuksen yhdeksi tavoitteistaan, jonka toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia.

Yksikään toimija ei voi ratkaista veteen liittyviä haasteita yksin. Tehdään Suomesta yhdessä maailman vesivastuullisin maa!

Tervetuloa 7.9.2018 klo 8.30-11.00 seuraamaan Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday aamupäivän striimiä kestävän ja vastuullisen vedenkäytön tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lisätietoa täällä.

Kirjoittajat

Suvi Sojamo

Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto

Catharina Hohenthal

Erikoistutkija, VTT

Kirsi Usva

Tutkija, Luke

Julkaistu

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?