Julkaistu 05.09.2018

Kuinka teemme Suomesta maailman vesivastuullisimman maan?

Niukkenevien vesivarojen maailmassa Suomessa kannattaa panostaa kestävän vedenkäytön ratkaisuihin ja politiikkaan, kirjoittavat Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta, Kirsi Usva Lukesta sekä Catharina Hohenthal ja Helena Wessman-Jääskeläinen VTT:ltä.
Kirjoittajat
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto
Suvi koordinoi tällä hetkellä Suomen energia-, ruoka- ja vesiturvallisuuteen ratkaisuja etsivää strategisen tutkimuksen Winland-hanketta sekä vesivastuusitoumusta Aalto-yliopistossa. Hän on tutkinut ja kehittänyt kestävän veden käytön ja hallinnan sekä yritysten vesivastuullisuuden käytänteitä Suomessa ja maailmalla viimeisen kymmenen vuoden ajan. Suvi on kiinnostunut vedestä kaikissa muodoissaan, yhteistyön voimasta ja kasvisruokaresepteistä.
Erikoistutkija, VTT
Helena koordinoi VTT:llä kestävän kehityksen eri indikaattoreiden, erityisesti vesijalanjäljen kehityksen ja alan tutkimusta. Kestävän kehityksen indikaattorit teollisuuden tarpeisiin ovat olleet hänen työnkuvanaan jo viimeiset 15 vuotta. Hän on ollut Suomen edustajana ISO 14046 Vesijalanjälkistandardin kehittämisessä vuosina 2009-2015. Tällä hetkellä Helenaa kiinnostavat erityisesti resurssien riittävyys ja kiertotalous.
Erikoistutkija, VTT
Catharina vetää VTT:llä erilaisia projekteja sisältäen kaikkea kestävästä vedenkäytöstä hiilijalanjälkeen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa. Hän on ollut kestävän kehityksen asiantuntijana yli 15 vuotta ja ollut mukana vesijalanjälkilaskennan kehityksessä jo seitsemän vuotta. Catharina on kiinnostunut kestävien brändien luomisesta, hauskoista kokemuksista ja lasteni kanssa seikkailemisesta.
Tutkija, Luke
Kirsi tutkii Lukessa biotalouteen kuuluvien tuotteiden, mm. ruuan ja biotuotteiden, tuotannon ja käytön kestävyyttä elinkaarisesta näkökulmasta, erityisesti soveltaen vesijalanjälki-indikaattoria. Hän on aiemmin arvioinut elinkaarien ympäristövaikutuksia ja menetelmäkehitystä arvoketjujen kehittämiseksi ja yhteiskunnan tarpeisiin. Kirsi on kiinnostunut mahdollistamaan lapsille ja nuorille kasvua ja kehitystä tukevaa harrastustoimintaa – partio on intohimo!

Kulutuksemme ja tuotantomme ylittävät kaikki ekologisen kestävyyden rajat lukuunottamatta makean veden käyttöä. Tämä ilmenee Sitran ja SYKE:n toukokuussa julkaistusta policy briefistä Maapallolle mahtuva tulevaisuus (2018). Suomessa vettä onkin yleisesti runsaasti saatavilla, rehevöitymisongelmista huolimatta veden laatu on keskimääräisesti parempaa kuin monissa muissa maissa ja ympäristö- ja vesivarojen hallinta on arvioitu maailman parhaimpien joukkoon.

Suomella on silti matkaa vielä veden käytöltään maailman kestävimmäksi ja vesivastuullisimmaksi maaksi. Niin kuin muunkin kulutuksen ja tuotannon tapauksessa, kokonaisvaikutustemme ymmärtämiseksi meidän on huomioitava myös Suomen rajojen ulkopuolelle jäävä käyttämiemme tuotteiden ja raaka-aineiden vedenkulutus.

Tällä hetkellä vesijalanjäljestämme lähes 50 % kohdistuu muualle kuin Suomeen, myös erilaisista veteen liittyvistä ongelmista kärsiville alueille. Samaan aikaan Suomen vesivaroja olisi mahdollista hyödyntää kestävästi entistä enemmän, niin omiin kuin kansainvälisiin tarpeisiin.

Vesivastuullisuus tarkoittaa ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää vedenkäyttöä ja sen kehittämistä koko tuotanto- ja arvoketjujen matkalla, alkutuotannosta kuluttajiin. Suomalaiset toimijat hallinnosta yrityksiin, kansalaisjärjestöihin ja kuluttajiin ovat ottaneet jo merkittäviä askelia sen suuntaan, mutta hyviä käytäntöjä olisi varaa laajentaa huomattavasti.

Tässä ehdotuksiamme, kuinka teemme Suomesta maailman vesivastuullisimman maan ja käännämme jalanjälkemme positiiviseksi kädenjäljeksi.

Vesivastuullisuudella yritysten vesiriskit haltuun ja lisää kierroksia kiertotalouteen

Yritykset lukeutuvat maailman suurimpiin veden käyttäjiin. Globaalit vesihaasteet muodostavat merkittäviä riskejä yritysten toiminnalle ja investoinneille. Yritykset eivät voi hallita vesiriskejä pelkillä sisäisillä parannuksilla, mutta niillä voi olla merkittävä rooli haasteiden ratkaisussa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät myös odottavat yrityksiltä veden kokonaisvaltaista huomiointia ja läpinäkyvää raportointia.

Suomalainen vesivastuusitoumus on haaste ja kehys yrityksille arvioida ja kehittää vedenkäytön kestävyyttä koko niiden arvoketjujen matkalla. Merkittävien kustannustensa ja vaikutustensa vuoksi vesi on tärkeää huomioida kokonaisvaltaisesti myös kiertotalouden malleissa ja ratkaisuissa.

Kuluttajan vesijalanjälki keveämmäksi

Valtaosa vesijalanjäljestämme muodostuu siitä, mitä löytyy lautaseltamme. Kotimaisen ja kasvispainotteisen ruokavalion suosiminen ja ruokahävikin vähentäminen ovat helppoja keinoja vesijalanjäljen keventämiseksi. Lisäksi jokainen meistä voi vaikuttaa kyselemällä käyttämiensä tuotteiden ja palveluiden vesivastuullisuudesta, huomioimalla veden sijoituksissaan sekä äänestämällä ja toimimalla vedenkäytön suhteen kestävämmän politiikan puolesta.

Lisää virtaa veden tutkimukseen ja koulutukseen

Vesi on suomalaisille rakas elementti, mutta helposti myös itsestäänselvyys. Veden kokonaisvaltaista ymmärrystä ja vesiosaamista on tärkeä pitää yllä ja kehittää kaikilla koulutusasteilla. Tutkimus- ja kehitystyössä on tärkeä katsoa prosessiteknologioita pidemmälle kokonaisten arvoketjujen vedenkäytön riskien ja vaikutusten hallintaan. Parhaisiin tuloksiin päästään sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä, poikkitieteellisyydellä ja yhteiskehittämisellä.

Suomi suunnannäyttäjäksi vesivastuullisessa politiikassa

Suomi on profiloitunut kansainvälisesti kestävän vedenkäytön ja -hallinnan mallimaana. Jotta näin olisi jatkossakin, hyvät käytänteet tulee varmistaa Suomessa maakuntauudistuksen jälkeenkin ja veden tulee jatkossakin olla niin sisä- kuin ulkopolitiikkamme painopisteitä.

Vesivastuullisuutta voidaan ohjata politiikalla, julkishankintojen ja investointien kriteereillä ja huolehtimalla tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävyydestä. Suomen juuri päivitetty vesialan kansainvälinen strategia nostaa vesivastuullisen tuotannon ja kulutuksen yhdeksi tavoitteistaan, jonka toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia.

Yksikään toimija ei voi ratkaista veteen liittyviä haasteita yksin. Tehdään Suomesta yhdessä maailman vesivastuullisin maa!

Tervetuloa 7.9.2018 klo 8.30-11.00 seuraamaan Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday aamupäivän striimiä kestävän ja vastuullisen vedenkäytön tulevaisuuden mahdollisuuksista. Lisätietoa täällä.

Mistä on kyse?