Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 25.07.2017

Kulttuuri on sijoitus hyvinvoivaan yhteiskuntaan

Yhteiskunnan tarjoamien kulttuuripalveluiden tulee olla kaikkien ulottuvilla sosioekonomisesta taustasta, iästä tai asuinpaikasta riippumatta. Syrjäytymisen estämisessä kulttuuri ja taide ovat erinomainen keino. Kulttuuripalvelut ovat demokratiaa edistävä ja hyvinvointia tuottava sijoitus yhteiskunnan resursseille.
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, KulttuuriVOS, Sitra

Taloustieteen professori, Nobel-palkittu Bengt Holmström totesi tv-haastattelussaan, että Suomen tulevaisuus on nuorten varassa. Jos heille ei anneta riittävästi mahdollisuuksia, myös vanhemmat ikäpolvet kärsivät. Taistelussa syrjäytymiskehitystä vastaan on otettava kaikki aseet käyttöön. Yhteiskunnan turvaamat monipuoliset kulttuuripalvelut ovat varteenotettava keino nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä ja elämänhallinnan tukemisessa.

Kulttuurin merkitys lapsen ja nuoren kehittyvälle identiteetille on äärimmäisen tärkeä. Taide antaa yksilölle työkaluja itsensä toteuttamiseen, minkä ohella osallisuuden kokemuksella on olennainen merkitys. Vapaa kulttuuri ja taide kuuluvat avoimesti keskustelevaan demokratiaan, johon yhteiskunnan kaikilla jäsenillä tulee olla oikeus vauvaiästä vanhuuteen. Taide tarjoaa toimivan foorumin monipuoliselle vuoropuhelulle. Se on negatiivisten voimien vastavoima, jonka kautta sekä tekijät että kokijat voivat päästä osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Diktatuureista tällainen mahdollisuus puuttuu.

Syrjäytyminen kaikissa ikäluokissa on vakava yhteiskunnallinen ongelma. Lapset ja nuoret, joiden tulevaisuus avautuu vaihtoehdottomana ja vailla mahdollisuuksia, on epäonnistuminen, johon menestyvällä demokratialla ei ole varaa. Siksi sen estämiseen on kiinnitettävä väsymättä huomiota ja käytettävä yhteiskunnan resursseja. Taide ja kulttuuri tarjoavat verrattomat työvälineet tasa-arvoisuuden kokemuksille ja minäkuvan kehittymiselle. Kirjoitettu tieto voi muuttua ymmärrykseksi tekemisen ja elämyksen kautta. Ryhmässä toimiminen, tunteiden käsittely sekä oman ja muiden osaamisen arvostaminen kuuluvat hyvään elämään. Yhteiskunnan tehtävä on varmistaa, että kulttuuri on vahva lenkki ketjussa, joka yltää aina varhaiskasvatuksesta ammatilliseen koulutukseen asti. Syrjäytymiskehityksen estäminen kulttuurin keinoin ei rajoitu vain nuoriin. Kulttuuripalveluilla on väkevä asema yhteisöllisyyden ja avoimen keskustelun rakennusaineena läpi elämän vanhusikään asti.

Onnistumisen elämykset ja osallisuuden kokemukset eivät riipu iästä tai taustasta, vaan mahdollisuuksista. Viime vuosina tietoisuus taiteen ja kulttuurin vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin, samoin kuin kulttuurilähtöisten keinojen monipuolinen käyttö on lisääntynyt. Tämän kehityksen pitää jatkua ja kasvaa. Draama, kuvataide, musiikki, sirkus, tanssi jne. on saatava jokaisen ulottuville, riippumatta asuinalueesta tai sosiaalisesta ympäristöstä. Siihen olisi nyt oiva mahdollisuus, kun rakennetaan kuntien uutta identiteettiä sivistyskuntina. Kulttuuri kuuluu meille kaikille, se antaa meille yhteisen kielen.

 

Ditte Winqvist

Haastattelun pohjalta toim. Hannele Eklund

Mistä on kyse?