archived
Arvioitu lukuaika 2 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Kuntapäättäjä, haluaisitko ostaa tuloksia?

Kirjoittaja

Julkaistu

Jaatko nämä ajatukset?

  • Edistävään ja ehkäisevään toimintaan suunnataan liian vähän varoja.
  • Julkisissa hankinnoissa tulisi painottaa vaikuttavuutta: edullinen yksikköhinta tai suuri määrä eivät juuri lohduta, jos palvelu ei toimi.
  • Kun palveluiden tuloksellisuutta mitataan, resurssit pystytään kohdentamaan tehokkaasti.
  • Julkisen, kolmannen ja yksityisen sektorin kumppanuudesta hyötyvät kaikki.
  • Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan uusia rahoitusmalleja.

SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on yksi keino siirtyä hankinnoissa tulosperusteiseen, vaikuttavaan suuntaan. Suomeen on syntymässä viisi rahastoa, joiden toiminnan ytimessä ovat SIB-sopimukset ja niihin liittyvä uusi tekemisen tapa. Sitra on kartoittanut kuntien ja ministeriöiden haasteita ja tarpeita sekä ideoinut uudet rahastot ja niiden painopisteet yhdessä kumppaniensa kanssa.

SIB-sopimusten avulla uudet rahastot kanavoivat kunnille taloudellisesti riskitöntä, budjetin ulkopuolista rahoitusta lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointiin sekä työllistymisen edistämiseen. Varat rahastoihin kerätään sijoittajilta, ja kunnat maksavat vain mitatuista, todennetuista tuloksista. On siis kyse vaikuttavuuden hankinnasta ja vaikuttavuusinvestoimisesta. Yli 35 kaupunkia, kuntaa ja kuntayhtymää – muun muassa Tampere, Oulu, Hämeenlinna ja Lahti – valmistelee parhaillaan tällaisia SIB-hankkeita omista tarpeistaan käsin.

Etenkin syntyvien uusien maakuntien kannattaa hyödyntää tulosperusteisia hankintoja yhtenä keinona hyvinvoinnin pitkäjänteiseen rakentamiseen. Talouspaineissa monet kunnat ovat hakeneet säästöjä ehkäisevästä toiminnasta, mikä näkyy ennen pitkää uusina ongelmina ja lisäkustannuksina. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon varoista vain noin kymmenen prosenttia kanavoidaan tätä nykyä edistävään ja ehkäisevään toimintaan, vaikka sen säästöpotentiaali olisi varovaisestikin laskettuna satoja miljoonia euroja.

Suomen ensimmäinen, vuonna 2015 perustettu SIB-rahasto edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Järjestyksessä toinen, työ- ja elinkeinoministeriön viime viikolla julkistama Euroopan suurin SIB tavoittelee puolestaan maahanmuuttajien nopea kotoutumista ja työllistymistä.

Mihin teidän kunnassa tarvitaan uudenlaista tekemisen tapaa?

Mistä on kyse?