Kuusi muistisääntöä digitaalisen demokratian kehittäjille

Digitalisaatio on mullistanut työelämän ja ravistellut monia talouden toimialoja täysin uuteen asentoon. Demokraattinen järjestelmä kuitenkin tukeutuu edelleen 1900-luvun maailmaan suunniteltujen instituutioiden ja toimintatapojen varaan, jonka keskiössä ovat vaalit, byrokraattinen hallinto ja asiantuntijoiden vankka asema.

Kyvyttömyys mukautua ajan vaatimuksiin näkyy tilastoissa: Luottamus instituutioihin laskee, äänestysaktiivisuus laskee, puolueisiin kuuluvien määrä laskee. Viimeistään populismin suosion jyrkkä nousu on herättänyt päättäjät tarpeeseen päivittää demokratian käyttöliittymä.

Uusiin digitaalisiin osallistumismuotoihin ladataan usein (yli)suuria odotuksia. Utopistisimmissa teknovisioissa osallisuuden, vuoropuhelun ja päätöksenteon ongelmat ratkeavat, kun vain valitaan oikeat tekniset työkalut ongelmia ratkomaan. Näin ei tietenkään ole, vaan uusien teknisten innovaatioiden ohella tarvitaan syvällisempää toimintakulttuurin muutosta. Päättäjien ja kansalaisten väliset vuoropuhelu- ja valtasuhteet täytyy miettiä kokonaan uusiksi.

Eri puolilla maailmaa on jo meneillään lukuisia kokeiluja, joissa digitaalisia työkaluja hyödyntäen luodaan kansalaisille mahdollisuuksia osallistua budjettien ja lakien laadintaan. Brittiläisen ajatushautomo Nestan tuoreessa raportissa Digital Democracy: The Tools Transforming Political Engagement esitellään 13 kiinnostavaa kokeilua ja vedetään yhteen niiden oppeja. Suomesta mukaan on päässyt kansalaisaloite. Oppien pohjalta on myös koostettu käytännöllinen muistilista, johon erityisesti kaikkien uusien osallistumismuotojen kehittäjien ja poliittisten päättäjien soisi tutustuvan.

1. Älä osallista osallistamisen vuoksi
   Osallistumisen on oltava vaikuttavaa. Mikäli tätä ei pystytä lupaamaan, ei kansalaisia kannata sitouttaa osallistaviin prosesseihin. Näennäisosallistaminen nakertaa demokratian hyväksyttävyyttä entisestään.
2. Mieti huolella, mihin kansalaisten osallistumisella pyritään
   Kriittisiä kysymyksiä: Mihin kysymykseen ratkaisua etsitään? Mitä tuloksilla aiotaan tehdä? Minkälaista osaamista ongelman ratkaisu edellyttää (esim. teknistä osaamista vai paikallistuntemusta)? Näiden kysymysten pohtiminen auttaa selventämään, kannattaako tavoitella mahdollisimman laajaa osallistujajoukkoa vai tähdätä pienemmän ydinryhmän osallistamiseen.
3. Täydennä digitaalisia ratkaisuja perinteisellä osallistumisella
   Digitaalisia osallistumismuotoja syytä täydentää perinteisillä osallistumismuodoilla erityisesti silloin, kun tavoitellaan laajaa osallistujajoukkoa. Monessa tapauksessa osallistuneiden määrää on saatu kasvatettua huomattavasti tarjoamalla mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia myös kasvotusten tapahtuvissa kohtaamisissa. Yksi tapa toteuttaa tämä on työskennellä yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa.
4. Varmista päätöksentekijöiden tuki
   Päätöksentekijöiden tuki aloitteelle on syytä varmistaa heti alkuun ja sitouttaa heidät mukaan prosessiin. Onnistumisen todennäköisyyttä lisää se, jos prosessille onnistuu saamaan puoluerajat ylittävän kannatuksen. Tämä on myös paras tapa varmistaa tulosten kytkentä päätöksentekoon.
5. Älä odota helppoja tai halpoja tuloksia
   Usein digitaalisilta ratkaisuilta odotetaan kustannussäästöjä. Tämä on harhaluulo. Ehdotusten läpikäyntiin tarvitaan useita ihmisiä, varsinkin jos aloite saavuttaa laajan suosion. Pariisissa, jossa on kehitetty osallistavaa budjetointia, pelkästään osallistavan demokratian parissa työskentelee 14 henkilöä. Myös aloitteiden viestintä ja markkinointi syövät paljon resursseja.
6. Valitse tavoitettasi tukevat työkalut
   Digitaalisten osallistumistapojen on oltava käyttäjäystävällisiä. Lähtökohtana on, että ihmiset eivät tuhlaa aikaansa monimutkaisiin lomakkeisiin tai järjestelmiin, vaan osallistumisen ja vuorovaikutuksen on oltava yhtä vaivatonta kuin suosituimmilla verkkoalustoilla. Se edellyttää paljon työkalujen suunnittelulta.

Järjestämme osana Tulevaisuuden valtiopäiviä Demokratiahack-tapahtuman, jossa ratkotaan hackathonin keinoin demokratian ja osallisuuden haasteita. Jos olet aktiivi, aktivisti, koodaaja, palvelumuotoilija, pelintekijä, taiteilija, mediatoimija tai yleisesti kiinnostunut demokratian uusista muodoista, ilmoittaudu mukaan!