Siirry suoraan sisältöön

Kuva: Topias Dean, Sitra

Julkaistu 12.04.2019

Lab loki #0: Yhteisötyöpaja

Kun vastaus ei löydy Googlesta, radikaali yhteistyö avuksi!
Kirjoittajat
Kirjoittajan profiilisivu: Salla Nurminen
Projektikoordinaattori, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra
Salla tarkastelee Sitra Labia erityisesti osallistujien näkökulmasta ja pitää viheliäiden ongelmien ympärille muodostuvaa yhteisöä suunnattoman tärkeänä voimavarana.

Tiedämme, että yhdessä tekemällä saadaan enemmän aikaan, verkostot ovat keskeinen väylä työpaikkojen löytämisessä ja kissanristiäisissä käydään usein verkostoitumiskärki edellä, ilmaisten tarjoilujen ohella. Verkostoissa on voimaa, mutta miten verkostoja luodaan, miten niiden kestävyys taataan ja mikä ylipäätään on se hunaja, joka houkuttelee verkoston jäseneksi? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdimme 9.4.2019 järjestetyssä Radikaalia yhteistyötä lasten ja nuorten eriarvoisuuden tueksi -työpajassa.

Tilaisuus alkoi kodikkaalla verkostoitumishetkellä, jonka keskeytti Sitra Labin yhteisöasiantuntija Mikael Seppälän puheenvuoro tilaisuuden teemaan liittyvän radikaalin yhteistyön luomiseen eli verkostojen muotoiluun. Mikaelin puheenvuoron (tsekkaa slidet tästä) kolme pointtia kotiin vietäväksi olivat:

1. Viheliäiset ongelmat kaipaavat radikaalia yhteistyötä
2. Verkostoituminen on eri asia kuin verkostojen muotoilu
3. Jaettu unelma, “purpose” kokoaa verkostoja

Tämänkaltaisesta verkostosta voidaan käyttää monenlaisia nimityksiä, kuten esimerkiksi vaikuttava vertaisverkosto, innovaatioverkosto tai yhteen hiileen puhaltava ekosysteemi.

Alkuperäinen kuva: Mieke Van Der Bilj-Brower/MaRSDD

Käsienheilutteluhetken jälkeen siirryimme osallistujien kanssa World Café -työskentelyyn, jonka kattoteemana oli hahmotella mitä lasten ja nuorten tueksi tapahtuva verkostomainen, radikaali yhteistyö voisi olla. Lähestyimme verkostojen muotoilua viidestä näkökulmasta ja purimme niiden annin.

1. Jaettu unelma ja verkoston tarkoitus: Mikä tekisi verkoston olemassaolosta meille merkityksellisen?

Ryhmässä keskusteltiin lasten ja nuorten asialla toimivan verkoston jaetusta unelmasta sekä siitä johdettavasta verkoston tarkoituksesta. Se voisi olla esimerkiksi ”parempi elämä lapsille ja nuorille”. Unelman ja tarkoituksen löytäminen auttaa synnyttämään joukkovoimaa, siihen liittyvää painoarvoa sekä resursseja. Tärkeää on myös löytää oikeat, vaikuttavat, rohkeat toimijat, jotka voivat tehdä joustavasti sekä itseohjautuvasti yhteistyötä yli hallintorajojen ilman kilpailua samoista rahoista. Unelman ja tarkoituksen on oltava riittävän avoin, että siihen voi liittyä ja sen puitteissa voi toimia erilaisilla näkökulmilla ja omista vahvuuksista käsin.

2. Verkoston elinvoimaisuus: Mitä verkosto tarvitsisi, että se pysyisi kestävänä?

Ryhmässä keskusteltiin verkoston elinvoimaisuutta edistävistä tekijöistä. Keskusteluissa korostui luottamukseen perustuvien kohtaamisten tärkeys, psykologinen turvallisuus ja jaettujen kokemusten kehittäminen. Jaettu tila, joka mahdollistaisi myös kohtaamiset kasvokkain nuorisotalojen tapaan voisi olla kiinnostava lisä mahdollistamiseen.

3. Mitä osallistujat saavat irti verkostosta? Hyödyt eri henkilöille ja organisaatioille? 

Verkostossa ei toimi One size fits for all -malli. Verkoston tarjoaman sisällön on siis oltava monipuolista. Ryhmän mielestä tärkeitä elementtejä verkostossa ovat toisilta oppiminen, hyvien käytäntöjen jakaminen, sparraus, vertaistuki ja palautteenanto. Kaikki edellä mainituista saattavat säästää jäsenen aikaa ja rahaa eli resursseja. Elinvoimainen ja turvallinen verkosto pystyy myös puhkaisemaan kuplia ja tarjoamaan laajempia näkökulmia laajoihin, viheliäisiin, ongelmiin tuomalla erilaisia ihmisiä yhteen.

4. Koordinaatio ja kommunikaatio: Miten verkoston pitäisi olla tekemisissä toistensa kanssa? 

Verkoston toiminnan kannalta koordinaatio ja kommunikaatio ovat keskeisessä asemassa, että voidaan hahmottaa sitä ja liittyä siihen, mitä muut tekevät. Ryhmän keskusteluissa korostui se, että verkoston tulee lähteä liikkeelle luottamuksen rakentamisen kautta (esimerkiksi aamiaistilaisuuksissa) ja laajentaa toimintaansa Facebookin sekä muiden työkalujen avulla. Innostuvat propellipäät saadaan helposti mukaan ensimmäiseksi ja muut liittyvät, kun huomaavat verkostoon kuulumisen hyödyt. Verkoston tarjoamat hyödyt oman työn ja tavoitteiden tueksi on syytä määritellä. Kannustamalla avun pyytämiseen ja muiden auttamiseen voivat olla helppoja tapoja alkaa synnyttämään välittömiä hyötyjä. Ryhmässä puhuttiin paljon myös koordinaation ja kommunikaation sisällöistä, jotka voivat myös määrittää käytettäviä kanavia. Ryhmässä pidettiin tärkeänä ottaa palvelujärjestelmän rinnalla myös tavalliset ihmiset mukaan, tekemään pieniä, empatiaa lisääviä tekoja arkisissa konteksteissa. Ajatusta raamittaa positiivisen psykologian havainnot keinoista rakentaa toimijuutta ja estää lamaantumista.

5. Kiinnostuksen herättäminen: Mitä kaikkea verkoston pitäisi tehdä, että se herättäisi myös laajempaa kiinnostusta?

Ryhmän keskustelu lähti liikkeelle kiinnostavan verkoston kuvailusta. Jotta verkosto herättäisi laajempaa kiinnostusta, on sen rakennuttava merkityksellisen asian ympärille. Viestien ja viestintäkanavien pitää olla monipuolisia, sillä eri kohderyhmiin puree erilainen viestintä. Viestintäasiantuntija alleviivasi, että onnistuminen vaatii asioiden tekemistä eri lailla.

Verkostossa pitäisi osallistaa lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan. Vanhemmilla on keskinen rooli, sillä he ovat roolimalleja ja heidän esimerkkinsä vaikuttaa jälkikasvuun. Vanhempien osallistamisen tueksi voitaisiin masinoida työpaikat. Työpaikoilla kannustettaisiin työntekijöitä lasten ja nuorten hyvinvointia edistävään vapaaehtoisityöhön. Tämä tapahtuisi työajalla ja työpaikat voisivat leikkimielisesti kisailla keskenään vaikuttavuudesta.

Lasten ja nuorten eriarvoisuus on asia, jonka taklaamiseksi jokainen voi tehdä jotakin —  työpanoksen ei tarvitse olla isoa. Kysy itseltäsi, haluatko olla osa ongelmaa vai osa ratkaisua.

 

Radikaalia yhteistyötä lasten ja nuorten tueksi? 9.4.2019

Jos aihepiiriin kiinnostaa tutustua vielä lisää, tässä muutama mielestämme hyödyllinen linkki:

Network-ing Does Not Equal Network WEAVING

From Designing in Teams to Designing in Networks (and Why it Matters)

Valdis Krebs & June Holley: Building Smart Communities through Network Weaving

Mistä on kyse?