Luovutammeko teknojäteille kykymme ratkaista suurimpia haasteita?

Arkeamme helpottavat digipalvelut ja datan käytön läpinäkymättömyys nakertavat pala palalta kansallisvaltioiden suvereniteettia.
Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittajat

Antti Kivelä

Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Kuva: Miikka Pirinen

Kirjoittajat

Antti Kivelä

Johtaja, Uudistumiskyky, Sitra

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Viestintä ja yhteistyösuhteet, Sitra

Julkaistu

Helsingin Sanomat selvitti jutussaan vastikään ansiokkaasti, vastaako tällä viikolla julkistettu Koronavilkku-jäljityssovelluksen tietoturva sitä, mitä suomalaisille on luvattu.

Selvityksen tulos oli, että sovellus todennäköisesti pitää mitä lupaa ja esimerkiksi henkilö- ja paikkatietoihin liittyvät kysymykset on onnistuttu ratkaisemaan niin, että suomalaisten tietoturva ei vaarannu.

Samalla HS:n jutussa kuitenkin todetaan, että iso osa sovelluksesta on itse asiassa Applen ja Googlen koodia, joista iso osa on meille käyttäjille näkymätöntä.

Jutun mukaan ”Nixun [tietoturvayhtiö] analyysin mukaan suurin osa koronasovelluksesta on itse asiassa Googlen ja Applen suunnittelemaa. Jokainen valtio vain tekee näiden yhtiöiden suunnittelemien osien päälle omanlaisensa käyttöliittymän.”

Tieto on valtaa ja paljon tietoa on paljon valtaa

Sitra oli osaltaan ollut tukemassa ja vauhdittamassa uusia ratkaisuja koronajäljitykseen useammassakin pilottihankkeessa, joista yhdessä keväällä kehitteillä ollutta koronajäljityssovellus Ketjua kokeiltiin Vaasan keskussairaalassa.

Ketju kehitettiin yhdeksi vaihtoehdoksi valtakunnalliseksi ratkaisuksi, jonka kohdalla siis viranomaiset lopulta kuitenkin päätyivät nykyiseen Koronavilkku-sovellukseen.

Yksi Vaasan Ketju-pilotin keskeisiä tuloksia oli, että riittävän tarkkaan jäljitykseen pystyvää sovellusta on hyvin vaikea tehdä ilman Applen ja Googlen tarjoaman rajapinnan käyttämistä.

”Kenen ehdoilla yhteiskuntaa ja sen palveluja vastedes kehitetään?”

Koronasovellukseen liittyneet haasteet ja niiden ratkaisut meillä ja maailmalla nostavatkin esiin vielä tietoturvakysymyksiä isomman systeemisen kysymyksen: kenen ehdoilla yhteiskuntaa ja sen tarjoamia palveluja vastedes kehitetään?

Onko kansallisvaltio enää suvereeni toimija, jos se joutuu käytännössä pakon edessä turvautumaan amerikkalaisten teknologiajättien ratkaisuihin pyrkiessään turvaamaan kansalaisiaan globaalin pandemian ja ennennäkemättömän kriisitilanteen oloissa?

Eikä nyt mennä tässä edes siihen, kuinka valtavia määriä dataa arkisesta elämästämme nämä samat teknologiayritykset ovat keränneet jo pitemmän aikaa, olipa sitten kyse sosiaalisen median palveluista, arkea helpottavista palveluista kuten hakukoneet tai Google maps tai vaikka verkossa tekemistämme ostoksista.

Tieto on valtaa ja paljon tietoa on paljon valtaa – tämä koskee niin ihmisiä, organisaatioita kuin valtioitakin.

Kuka kehittää ratkaisut tuleviin kriiseihin ja haasteisiin?

Sitra pyrkii ratkaisemaan datanhallintaan liittyviä kysymyksiä reiluun datatalouteen tähtäävässä IHAN-projektissa, jossa luodaan rakenteita ja toimintamalleja luottamukseen perustuvalle datan hyödyntämiselle.

Sitran toteuttamassa ja alkuvuodesta julkistetussa digijälkiselvityksessä havaittiin, että yksilöistä kerättävällä datalla käydään joka sekunti kauppaa satojen toimijoiden voimin. Toimijoiden verkosto on niin monimutkainen, että datan kulkua eri palveluiden välillä on käytännössä mahdotonta hahmottaa.

Digijälkiselvityksen tulokset alleviivaavat sitä, että meistä kerätystä datasta, teknologiayritysten asemasta ja kansallisvaltioiden suvereniteetin murenemiseen liittyvistä kysymyksistä tulisi käydä huomattavasti tämänhetkistä laajempaa ja näkyvämpää keskustelua.

Muuten annamme pala palalta pois omat mahdollisuutemme kehittää ratkaisuja aikamme isoimpiin kysymyksiin. Tämä koskee niin Suomea kuin koko Eurooppaa.

”Onko Googlen ja Applen asia kertoa valtioille, miten niiden kuuluu hoitaa koronavirukseen altistuneiden ihmisten jäljittäminen? Mihin tällainen kehitys voi tulevaisuudessa johtaa?” tietoturvayhtiö Nixu pohtii HS:n jutussa.

Se on vähintään tuhannen taalan kysymys.

Tee Sitran Digiprofiilitesti, niin saat tietää, oletko digimaailmassa ammattilainen vai aloittelija!

AIHEET

Reilu datatalous

IHAN®-hankkeessa rakennetaan perustuksia reilulle datataloudelle, jossa menestyvät digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille.

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?