Siirry suoraan sisältöön

vaihtoehtoja loppukuvaan, tekstin allle saana.sailynoja(at)gmail.com +358407044234

Julkaistu 04.03.2015

Maailma herää ilmastonmuutokseen ─ Suomen aika toimia!

Vähäpäästöisyys ja resurssitehokkuus ovat kaiken toiminnan, myös taloudellisen kilpailukyvyn, ytimessä.
Kirjoittaja

Kirjoittaja on ympäristöministeri.

Vuosi 2015 on ilmaston supervuosi. Joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa tavoitteena on kattava sopimus, jolla maailman valtiot sitoutuvat konkreettisiin tavoitteisiin ja ilmastotoimiin. Meillä Suomessa hyväksytään näinä päivinä ilmastolaki, joka antaa kansalliselle ilmastopolitiikalle selkeän, yli hallituskausien ulottuvan päämäärän ja lisää samalla ilmastopolitiikan avoimuutta ja osallistumismahdollisuuksia.

Olemme siirtymässä aikakauteen, jossa vähäpäästöisyys ja resurssitehokkuus ovat kaiken toiminnan, myös taloudellisen kilpailukyvyn, ytimessä. Me poliittiset päättäjät luomme kansainvälisillä ja kansallisilla foorumeilla raamit tälle uudelle aikakaudelle. Minulla oli ilo kuulla yhden maailman tärkeimmän ilmastovaikuttajan, Jeremy Oppenheimin, ajatuksia siirtymästä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa yritysjohtajien ja päättäjien ilmastonmuutosta ja talouskasvua käsitelleessä keskustelutilaisuudessa. Oppenheimin viesti oli selvä: seuraavien 15 vuoden aikana tehtävät päätökset ovat ratkaisevia niin maailmantalouden kuin ilmastonkin kannalta.

Kansainvälisen ilmastosopimuksen aika on nyt. Maailmalta kantautuu jo lupaavia viestejä. Kiina on luvannut, etteivät sen päästöt kasva vuoden 2030 jälkeen, minkä lisäksi 2030 vuodesta lähtien 20 prosenttia maan tuottamasta energiasta perustuu uusiutuviin energialähteisiin. USA lupaa pienentää päästöjään 26–28 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2025 mennessä. EU vähentää päästöjään vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Hallitusten sitoumukset ovat kunnianhimoisempia kuin koskaan aiemmin. Mutta sitoumukset eivät yksin riitä. Vaikka muut maat julkaisisivat samankaltaisia sitoumuksia kuin Kiina, USA ja EU, yhteenlasketut päästövähennykset eivät riittäisi pitämään ilmaston lämpenemistä alle kahden celsiusasteen. Se on nykytiedon mukaan kriittinen raja-arvo sille, ettei lämpenemisestä koidu maapallolle peruuttamattomia vahinkoja.

On ollut ilo huomata, että yritykset ja sijoittajat ovat jo hereillä ja valmiita vapaaehtoisiin toimiin. Yksi hyvä esimerkki on Maailmanpankin viime syyskuussa YK:n ilmastohuippukokouksessa tekemä julistus kasvihuonekaasupäästöjen maailmanlaajuisesta hinnoittelusta. Aloitetta tuki peräti 73 maata ja yli 1 000 yritystä sekä 22 kuntaa tai alueellista toimijaa. Julistukseen sitoutuneet edustavat yli 50 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Huippukokouksessa myös yli 2000 kaupunkia ympäri maailmaa sitoutui uusiin vapaaehtoisiin ilmastotoimiin.

Yritykset ja investoijat ovat monella tavalla muutoksen eturintamassa. Edelläkävijäyritykset tunnistavat vihreän teknologian mahdollisuudet ja tunnustavat muutoksen väistämättömyyden.

Ne ymmärtävät, että ilmastotoimien kulut ovat marginaalisia verrattuna toimettomuudesta pitkällä aikavälillä aiheutuviin kuluihin. Todelliset pioneeriyritykset näkevät, että ilmastotoimet ovat investointi ─ ja itse asiassa maailman suurin bisnesmahdollisuus. Ilmastotietoiset sijoittajat etsivät nyt kohteita, joilla investoidaan tulevaisuuteen.

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi siis tehdään jo rohkeita ja konkreettisia lupauksia esimerkiksi energian, liikenteen, teollisuuden, maatalouden, kaupunkien, metsien ja rahoituksen saralla. Toivon, että ne synnyttävät lumipalloefektin, joka johtaisi laajempaan muutokseen kohti matalahiilistä yhteiskuntaa.

Edellä kuvatun yhteiskunnallisen heräämisen pitäisi itsessään myös työntää valtioita kohti kansainvälistä ilmastosopimusta. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen muutos tarvitsee ennustettavaa kansallista ja kansainvälistä politiikkaa. Odotan, että käynnissä oleva laaja muutos vakuuttaa myös hallitusten välisissä ilmastoneuvotteluissa vielä toistaiseksi jarrutelleet maat.

Suomella voi pienestä koostaan huolimatta olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Omien määrätietoisten päästövähennystemme lisäksi voimme tarjota ratkaisuja muille – ja luoda samalla uutta liiketoimintaa esimerkiksi cleantechin alalla.

Orastava ilmastoherätys tulee ottaa tosissaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan yhteinen haaste, jota tulee tarkastella sukupolvien yli kestävällä aikajänteellä. Pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen edellyttämä yhteiskunnallinen muutos näyttäytyy taakan sijaan mahdollisuutena. Mahdollisuuteen tulee tarttua ja muutoksen etenemistä tulee tukea kaikilla rintamilla.

Lisätiedot:
Ministerin erityisavustaja Aino Salo, ympäristöministeriö, p. 050 306 9599, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Mistä on kyse?