Vierailija
Arvioitu lukuaika 3 min

Marita Laukkanen: 10 ilmastovinkkiäni päättäjille

Pyysimme joukkoa vaikuttajia ja ilmastoasioiden tuntijoita valitsemaan Sitran kokoamalta 100 yhteiskunnan ilmastotekoa-listalta 10 tärkeintä tekoa. Tässä johtava tutkija Marita Laukkasen kärkikymmenikkö.

Kirjoittaja

Marita Laukkanen

Johtava tutkija, tutkimusohjaaja, VATT

Julkaistu

Päästöjen ripeä vähentäminen edellyttää konkreettisia, mitattavissa olevia ja kustannustehokkaita toimia. Tekemällä osansa ja tiukentamalla päästötavoitteensa Pariisin sopimuksen mukaisiksi Suomi osoittaa sitoutumisensa kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Suomen päästöt ovat toki vain pieni osa globaaleja päästöjä, kun taas EU on merkittävä kansainvälisen ilmastoyhteistyön osapuoli. Siksi ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi on tärkeää vaikuttaa myös EU-tavoitteiden tiukentamiseksi.

Kustannustehokkain tapa vähentää päästöjä on hinnoitella päästöt. Siksi listani painottuu hintaohjaukseen päästökaupan ja päästöjen verotuksen kautta. Päästöjen hinnoittelua on tutkimusten mukaan kuitenkin tarpeen täydentää puhtaampien teknologioiden t&k-tuilla. Päästökaupan ulkopuolelle jäävistä päästöistä liikenne tuottaa Suomessa merkittävän osan. Päästöjen vähentäminen vaatii henkilöautoliikenteen sähköistymistä, jota voidaan parhaiten edistää yhdistämällä latausverkon rakentamisen tuki ja sähköautojen hankinnan tukeminen esimerkiksi pienemmän autoveron kautta. Päästöpainotus polttoaineveroissa palvelee niin sähköistymistä kuin olemassa olevan autokannan päästöjen vähentämistä. Työkoneiden verotuki ja metsänomistajien nielukannustin ovat mahdollisia keinoja, joiden tehokkuutta voisi selvittää.

Kärkikymmenikköni  Sitran 100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listalta

Tutustu koko listaukseen täällä: 100 yhteiskunnan ilmastotekoa

1. Tiukemmat päästötavoitteet

Kansalliset tavoitteet päästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta voisi päivittää Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisiksi.

5. Vaikuttaminen EU-tavoitteiden tiukentamiseksi

Suomi voisi vaikuttaa EU:n vuosien 2030 ja 2050 päästösitoumusten tiukentamiseksi, niin että ne vastaisivat Pariisin sopimuksen tavoitteita.

6. Päästökaupan vahvistaminen

Suomi voisi pyrkiä vahvistamaan EU:n päästökauppaa tehokkaana tapana ohjata vähentämään päästöjä esimerkiksi poistamalla päästöoikeuksia markkinoilta.

8. Päästöoikeuksien osto

Suomi voisi ostaa päästöoikeuksia itselleen EU:n päästökaupassa ja mitätöidä ne, jos markkinavakausvaranto alkaa palauttaa päästöoikeuksia markkinoille.

46. Tuki latausverkon rakentamiseen

Taloudellinen tuki vauhdittaisi kattavan sähköautojen latauspisteverkon rakentamista.

57. Metsänomistajille nielukannustin

Metsänomistajille voitaisiin maksaa tukea metsänielujen kasvattamisesta.

67. Työkoneiden öljyn verotuki harkintaan

Työkoneissa käytetyn kevyen polttoöljyn sijaan alemmalla verokannalla voisi tukea työkoneiden sähköistämistä.

79. Päästöpainotus polttoaineveroihin

Polttoaineiden valmisteverojen päästökomponenttia korottamalla ohjattaisiin siirtymään vähäpäästöisiin polttoaineisiin.

80. Päästöporrastuksen vahvistaminen autoiluveroissa

Auto- ja ajoneuvoverojen päästöporrastuksen vahvistaminen kannustaisi valitsemaan vähäpäästöisiä autoja.

93. Ilmastoratkaisujen t&k-rahoituksen lisääminen

Tutkimus-, kehitys- ja kokeilurahoituksen kasvattaminen ja kohdentaminen ilmastoratkaisuihin auttaisi tuomaan markkinoille uusia ratkaisuja ja luomaan elinkeinoja.

 

Sitran vierailijablogaukset antavat äänen eri alojen tulevaisuudentekijöille. Kirjoitukset ovat kirjoittajiensa ajatuksia ajankohtaisista asioista, joilla on kytkentä Sitran työhön tai tuloksiin. Tämä kirjoitus on osa 10 ilmastovinkkiäni päättäjille -blogisarjaa, joka kokoaa yhteen eri asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, millaisia ilmastotekoja yhteiskunnassa pitäisi tehdä ja pohjautuu Sitran 100 yhteiskunnan ilmastotekoa -listaukseen

Mistä on kyse?