Miksi tulevaisuusbarometri tehtiin?

Tulevaisuusbarometri julkaistiin nyt toista kertaa. Kuten vuonna 2019, myös tällä kertaa halusimme barometrin myötä nostaa keskusteluun tulevaisuusnäkökulmia ja pitkän aikavälin kehityskulkuja. Nyt saadut olevat tulokset tarjoavat aiempaa kattavampaa tietoa siitä, mitä eri alueilla Suomessa ajatellaan tulevaisuudesta. Onko tulevaisuuden näkemyksissä eroja maaseudun ja kaupunien välillä?

Miksi juuri nyt tarvitaan tulevaisuustietoa ja pitkän tähtäimen ajattelua? Vaalit on yksi tärkeimmistä tulevaisuuteen vaikuttamisen paikoista. Kuntavaalit ovat myös tulevaisuusvaalit. Tämän päivän päätöksillä rakennetaan tulevaisuuden yhteiskuntaa ja vaikutetaan niin meidän kuin seuraavien sukupolvien elämään. Tulevaisuus ei tapahdu kansalaisista irrallaan, mutta onko kuntalaisille selvää, mihin tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin juuri kunnissa vaikutetaan ja miten itse voi osallistua?

Sitrassa erityisesti ennakointityössämme pyrimme siihen, että Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat, erilaisista tulevaisuuksista keskustellaan laajasti ja tulevaisuustiedon pohjalta myös toimitaan. Tulevaisuusbarometri tuottaa siten arvokasta tietoa tulevaisuustyön kehittämiseksi. Tulokset esimerkiksi kertovat, että edelleen on tarpeen vahvistaa tulevaisuustiedon hyödyntämistä. Tarvitsemme tapoja konkretisoida megatrendien vaikutuksia ihmisen arjen tasolla sekä ihmisten kokemaa toimijuutta tulevaisuuteen vaikuttamisessa.

Jälkilöylyistä vauhtia tulevaisuuskeskusteluun

Tulevaisuusbarometri tuo esiin kansalaisten näkemyksiä, mutta niin yleensä tämäntyyppisissä kyselytutkimuksissa, ei tämäkään ei anna suoraan vastauksia siihen, miksi ihmiset ajattelevat tulevaisuudesta niinkuin ajattelevat, miksi he pitävät joitain asioita toisia tärkeämpänä, tai millaisia johtopäätöksiä ja toimenpiteitä tulosten pohjalta pitäisi tehdä. Siksi tarvitsemme lisää foorumeja yhteiselle keskustelulle, tulkinnalle ja merkitysten annolle.

Haluamme virkistää tulevaisuudesta käytävää keskustelua sekä laajentaa keskustelijoiden joukkoa, ja siksi tarjoamme keskustelujen tueksi laajan materiaalipaketin niin tuloksista kuin rakentavan keskustelutilaisuuden järjestämisestä.

Hienoa on, että eri puolilla Suomea on ilmoitettu järjestettäväksi jo parikymmentä Jälkilöylyt-tilaisuutta – ja koska Tulevaisuusbarometrin tulokset eivät vanhene aivan hetkessä, Jälkilöylyjä voi hyvin järjestää vielä pitkin kevättä ja syksyä. Rakentavaa keskustelua ja yhteisen ymmärryksen luomista tulevaisuuden kehityssuunnista ja tulevaisuuden vaikuttamisen keinoista tarvitaan sekä nyt kuntavaalien lähestyessä että ennen kaikkiea myös vaalien välissä.