Vierailija
Arvioitu lukuaika 5 min

Millaista yhteiskuntaa haluamme rakentaa?

Maailma ei enää koskaan tule muuttumaan yhtä hitaasti kuin se tänä päivänä muuttuu.

Kirjoittaja

Laura Juvonen

johtaja, Kasvu ja uudistuminen, Teknologiateollisuus ry

Julkaistu

Meidän kaikkien pitäisi kysyä itseltämme, millaisena näemme tulevaisuuden ja millaisen yhteiskunnan rakentaminen on päämäärämme. Jos pystymme käymään avointa, arvostavaa ja rohkeaa vuoropuhelua visioistamme, voimme rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, miten ja miksi kaikki muuttuu – ja millä tavoin haluaisimme muutokseen vaikuttaa.

Kaksi vuotta sitten päätimme Teknologiateollisuus ry:ssä ottaa Suomen pitkäaikaisen edun strategiamme keskiöön. Perinteisen edunvalvonnan sijaan haastoimme itsemme pohtimaan kantojemme vaikutuksia yhteiskunnan kannalta myös pidemmällä aikavälillä. Opimme jatkuvasti kysyen itseltämme siitä, mikä itse asiassa on se Suomen etu, jota haluamme ajaa. Millaista tulevaisuuden yhteiskuntaa haluamme olla mukana rakentamassa? Olemme kiteyttäneet tulevaisuuden suuntamme kolmeen suureen kysymykseen:

1) Miksi?

Suomalainen yhteiskunta on rakentunut muutamille ydinlupauksille. Oma tulevaisuuskuvamme perustuu uskomuksille, että ihmisillä tulee olla

  1. merkityksellistä tekemistä,
  2. tunne, että tulevaisuuden eteen kannattaa ponnistella,
  3. mahdollisuudet oppia, kehittää kyvykkyyttään ja etsiä paikkansa yhteiskunnassa ja
  4. luottamus yhteiskuntarauhaan.

2) Mitä?

Olemme tilanteessa, jossa teknologioiden nopea kehitys, globaalien voimasuhteiden uudenlainen rakentuminen ja maapallon kantokyvyn rajat vaativat meitä pohtimaan uudestaan yhteiskuntapolitiikkamme rakennuspalikat. Tarvitaan suuria muutoksia, jotta pystyisimme tavoittelemaan yllä kuvattujen periaatteiden toteutumista. Teknologia-alat ovat murroksen eturintamassa, koska alalla pärjätäkseen täytyy jatkuvasti pystyä luomaan uutta kansainvälisellä mittapuulla ja globaali kestävien ratkaisuiden tarve korostuu päivä päivältä. Näkökulmastamme yhteiskunnassa tarvittavat muutokset liittyvät kolmeen pääteemaan:

  1. Uusi, moniulotteisempi tapa luoda arvoa
    Yritysten yhteiskunnalle luomaa arvoa on tähän mennessä tarkasteltu pääasiassa talouskasvun ja työllistämisen kautta. Lisäksi kokonaiskuvassa on huomioitu toiminnan yhteiskunnallinen vastuullisuus ja miinuspuolella resurssien käyttö. Jatkossa tarvitsemme uusia, monipuolisempia tapoja mitata arvonluontia – millainen on yrityksen nettovaikutus yhteiskunnalle. Tarvitsemme tapoja ohjata tekemisen painopistettä sellaisten kysymysten ratkaisemiseen, joilla on eniten merkitystä yhteiskunnan kannalta. Esimerkkinä tästä, Teknologiateollisuus on mukana kumppanina kahdessa projektissa.Kasvua kiertotaloudesta -ohjelmassa Sitra, Teknologiateollisuus ja Accenture ovat kehittäneet valmistavan teollisuuden pk-yrityksille käsikirjan ja työkalut, joilla yritys pääsee nopeasti kehittämään ja pilotoimaan kiertotalousajattelun mukaisia liiketoimintamalleja, kuten tuote palveluna -mallia. The Upright Project kehittää mallia, jolla voidaan mitata yritysten liiketoiminnan nettovaikutusta yhteiskunnalle. Arvonluontia mitataan neljässä kategoriassa, joita ovat yhteiskunta (ml. talous, työpaikat), ympäristö, terveys sekä tieto/osaaminen. Nettovaikutuksen mittaaminen auttaisi luomaan yrityksille kannusteita kehittää toimintaansa siten, että toiminta synnyttää mahdollisimman paljon arvoa yhteiskunnalle. Työntekijät saisivat paremmin tietoa yritysten tarjoaman työn merkityksellisyydestä. Sijoittajat pystyisivät paremmin ohjaamaan pääomia arvoa luoviin yrityksiin. Tulemme syksyn aikana kertomaan tarkemmin siitä, millaisia havaintoja olemme saaneet teknologia-alan yritysten arvonluonnista.
  2. Tulevaisuuden työ ja osaaminen
    Työelämässä korostuu aiempaa enemmän merkityksellisyys, oppiminen, joustavuus ja yhdessä tekeminen. Palkkatyön rinnalle nousee uusia tapoja tehdä työtä. Tarvitaan myös uusia rakenteita, jotka mahdollistavat jatkuvuuden ja antavat suuntaa elämään.Miltä oppimisen, koulutuksen ja työelämän tulevaisuus näyttää teknologian kehityksen näkökulmasta? Sukellamme tähän tematiikkaan kolmiosaisessa MyTech-podcastsarjassamme, jossa kanssamme keskustelemassa ovat myös Olli-Pekka Heinonen, Saku Tuominen ja Leena Pöntynen.
  3. Kykymme luoda uutta
    Suomen tulevaisuus riippuu kyvystämme luoda uutta. Ajattelemme innovaatioita usein suppeasti uuden teknologian, muotoilun ja kasvun näkökulmasta. Kuitenkin tulevaisuudessa innovaatioita tarvitaan eniten tuomaan ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin, kuten kaupungistumiseen, puhtaan veden ja ilman saatavuuteen sekä materiaalien mahdollisimman tehokkaaseen kiertoon. Panostamalla tutkimukseen ja innovaatioiden kehittämiseen rakennamme osaamista ja kykyä ratkaista näitä kysymyksiä, joilla todella on merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle.Tekoäly on eksponentiaalisesti kehittyvä teknologia, jonka avulla luotavat ratkaisut tulevat vaikuttamaan meidän kaikkien elämään monella eri tapaa. Tämän vuoksi tekoälyyn liittyy myös monia haasteita ja kysymyksiä, joihin meillä vielä ei ole vastauksia. Ensimmäinen askel on rakentaa monialaista ymmärrystä ja osaamispohjaa tekoälyn hyödyntämiseen: huippututkimuksesta konkreettiseen soveltamiseen liiketoiminnassa, datan avoimuudesta eettisiin kysymyksiin.

3) Miten?

Selvää on, että kohtaamme jo lähitulevaisuudessa suuria muutoksia elinpiirissämme. Se mihin suuntaan suomalainen yhteiskunta tulevaisuudessa kehittyy, riippuu kyvystämme tehdä päätöksiä. Suomen menestys tarvitsee paitsi tulevaisuuteen katsovaa, rohkeaa päätöksentekoa, myös sitä, että itse tartumme toimeen.

Uskomme avoimeen ja arvostavaan vuoropuheluun ihmisten välillä. Tarvitsemme lisää rohkeutta käynnistää ja käydä rakentavaa dialogia – silloinkin, kun emme itsekään vielä täysin tiedä, mitä mieltä jostakin kysymyksestä olemme. Dialogi antaa mahdollisuuden rakentaa ymmärrystä omista ja muiden näkökulmista. Tarvitsemme myös kykyä katsoa asioita nykyistä strategisemmin, pidemmällä aikavälillä ja poikkialaisemmin.

Tarvitsemme rakentavaa dialogia

Lopulta teot ratkaisevat. Kompleksisen ympäristön ja nopean muutoksen keskellä ei useinkaan ole mahdollista nähdä ratkaisua etukäteen. Meidän tulisi ensin löytää dialogin kautta perusteet siitä, miksi muutos on tarpeellinen ja sen pohjalta suunta. Sen jälkeen on tärkeää ottaa nopeasti ensimmäiset askeleet ja konkreettisesti tehdä jotain – riittävän rohkeasti, että teot voivat auttaa meitä oppimaan ja toimia majakkana eteenpäin.

Mistä on kyse?