Kuva: OPH / Niclas Mäkelä

Julkaistu 12.01.2018

Minulla on unelma

Se on elinikäisen oppimisen todeksi tekemisen unelma.
Kirjoittaja
Pääjohtaja, Opetushallitus

Olli-Pekka Heinosen blogi aloittaa Sitran #Kovaaosaamista-blogisarjan. 

Minulla on unelma. Se on unelma jokaisen mahdollisuudesta kasvaa ihmisenä ja yhteisön jäsenenä omaan erinomaisuuteensa. Se on henkisen kasvun unelma. Se on unelma yhteiskunnasta, joka kerryttää osaamista, kyvykkyyksiä ja älykkyyttä viisaalla tavalla ja sujuvasti.

Se perustuu ajattelumalliin, jossa yksikään koululainen ei ole ongelmaoppilas tai yhtäkään lasta ei kohdella tuomittuna heikkolahjaiseksi. Se on elinikäisen oppimisen todeksi tekemisen unelma.

Kaikki alkaa varhaislapsuudesta. Unelman toteutuessa vanhemmat saavat neuvolasta lähtien valmiudet kasvattaa lastaan hyvinvointiin ja itsensä kehittämiseen. Positiivinen palaute ja kannustus antavat eväät terveelle minäpystyvyydelle ja oppimismotivaatiolle.

Unelmayhteiskunnassa palvelut muotoillaan ihmisen elämäntilanteen ja tarpeiden ympärille, ja lapsilähtöisyys on totta. Lapset ja nuoret kohdataan, kun on sen tarve, moniammatillinen osaaminen löytyy tueksi ja virtuaaliset palvelut ovat helppokäyttöisiä.

Lapsen elämänpolun ja hyvinvoinnin tiedot kertyvät matkan varrella, ja ovat niin terveys- ja sosiaaliviranomaisten kuin opetussektorinkin käytettävissä lapsen ja nuoren parhaaksi. Helppokäyttöiset ja tietoturvalliset digitaaliset palvelut mahdollistavat tietojen käytön kunkin viranomaisen tehtävänmukaiseen tarpeeseen, ja luottamus on sisäänrakennettu järjestelmiin, jotka eivät mahdollista tietoturvan ja -suojan rikkomista.

Oppiminen on yhteisöllistä ja kokemuksellista

Koko ikäluokan kattava varhaiskasvatus luo pohjan elinikäisen oppimisen edellytyksille. Oppimisanalytiikka tukee ja motivoi oppijaa hänen tarpeidensa mukaan sekä auttaa opettajaa ymmärtämään kunkin oppilaan yksilöllisiä vahvuuksia ja tarpeita. Oppimisympäristö mahdollistaa samaan aikaan sekä jokaisen oppilaan omien kykyjen mukaisen, iästä riippumattoman etenemisen että oman ikäluokan yhteisöllisyyden toteutumisen.

Oppimistilanteet ovat mahdollisimman aitoja, oppimisympäristöt tukevat itse oivaltamista ja opitun sisäistämistä. Oppiminen on yhteisöllistä ja kokemuksellista.

Erityisen tuen toteutuminen onnistuu, koska tietoa kerryttävät älykkäät järjestelmät ennakoivat tuen tarpeita, jolloin merkittävä osa nykyisestä tuen tarpeesta kyetään ennaltaehkäisemään ja resurssit kohdentamaan riittävinä jokaiselle tarvitsijalle.

Myös opettajat kykenevät keskittymään varsinaiseen työhönsä, koska helppokäyttöiset järjestelmät hoitavat monet nykyiset hallinnolliset tehtävät. Kouluilla on riittävät resurssit oppilaiden tarpeiden mukaiseen oppimiseen ja kasvun tukeen.

Myös epämuodollinen osaaminen nostetaan esiin

Oppilaanohjaus ja ammatinvalinnanohjaus saavat tuekseen digitaaliset järjestelmät, jotka tarjoavat suoran yhteyden eri ammattien ja mielekkään tekemisen osaamisalueisiin ja niihin liittyviin taitotarpeisiin. Digitaalinen palvelu sujuvoittaa omien valintojen tekemistä ja tarjoaa henkilökohtaista tukea niille, jotka ovat epävarmoja tekemään valintoja tai tunnistamaan omia vahvuusalueitaan.

Kunkin oppijan henkilökohtaiset osaamismerkinnät, osaamisen näytöt, tutkintojen osat ja tutkinnot kertyvät henkilökohtaiseen osaamisportfolioon. Paitsi muodollinen koulutus myös muissa yhteyksissä syntynyt osaaminen, kuten harrastustoiminnan osaamismerkit, kansainväliset kokemukset, omaehtoinen opiskelu, projektit, työssä oppiminen tai vapaaehtoistyö, on mahdollista merkitä osaamisportfolioon. Jokaisen positiivinen CV syntyy helposti. Lohkoketju-tekniikka varmistaa tietojen oikeellisuuden.

Pääsykokeet on poistettu. Joukkoistamalla yhdessä avoimesti kehitetty algoritmi optimoi jokaiselle pääsyn opiskelemaan asiaa, joka motivoi eniten. On ymmärretty, että sisäinen motivaatio on kaikkein tärkein tekijä tietojen, taitojen ja valmiuksien kerryttämisessä.

Jo töissä oleville on tarjolla reaaliaikaista tietoa työmarkkinoiden ja taitojen kysynnästä ja tarjonnasta, ja oman osaamisen tilanteesta suhteessa muuttuviin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Järjestelmä ehdottaa osaamisen päivittämistä ennakoivasti, jos oman alan näkymät heikkenevät tai muuttuvat.

Taitojen ja kyvykkyyksien kysyntä ja tarjonta kohtaavat

Työttömyys on harvinaista, koska kaikki tahot ovat ymmärtäneet, että se on sekä yksilön, työelämän että yhteiskunnan kannalta suurta resurssien hukkausta. Sähköisesti onkin helppo valita itselleen sopiva osaamisen kerryttämisen muoto ja ala, kun julkisen vallan ja työelämän osapuolten kesken on löytynyt yhteisymmärrys, miten työstä työhön siirtymisen mahdollistava osaamisen päivittäminen vaikuttavuusinvestointina rahoitetaan.

Oppimaan oppimisen, luovan ongelmanratkaisutaidon ja ajattelun työkalujen vahvistaminen peruskoulussa on luonut edellytykset sille, että entistä useammin oma työpaikka luodaan sen sijaan, että haettaisiin valmiiseen toimenkuvaan. Freelancer-tyyppisen useisiin toimeksiantoihin perustuvan työn tekemiseen on rakennettu toimivat eläkkeiden ja muiden sosiaalisten etujen kerryttämismallit sekä verotuskäytännöt. Koska monia tehtäviä on mahdollista hoitaa digitaalisesti, työssäkäyntialueen käsite on poistumassa käytöstä. Työelämän jo jättäneille löytyy mielekästä tekemistä ja oppimista vireyden ylläpitämiseksi.

Julkisen palvelun virtuaalinen assistentti Aurora osaa etsiä parhaan tiedon kansalaisen kysymyksiin, oli kyse sitten kouluttautumismahdollisuuksista, opintotuesta, opiskelija-asumisesta tai työn ja koulutuksen yhteensovittamisesta.

Suomi kertoo unelmamallistaan EU:lle, joka ottaa sen käyttöön koko Unionin laajuisesti – ja Brexitistä huolimatta antaa järjestelmän lisenssit ilmaiseksi myös Britannialle. EU saavuttaa osaamisen siivittämänä Aasian ja Yhdysvallat kilpailukyvyssä ja ymmärtää investoida myös riittävästi tulevaisuuden koulutukseen.

Kaikki maailman lapset saadaan kouluun, ja kouluissa myös opitaan.

Sähköisen osaamisrekisterin päälle rakentuu paljon osaamisen ja oppimisen lisäpalveluita, joista kasvaa merkittäviä koulutusvientipalveluita ja -tuotteita. Yritykset, järjestöt, kansalaiset ja eri julkisen sektorin toimijat kehittävät omia palveluitaan yhteistyössä ja asiakaslähtöisesti – toinen toisiaan aina vaan parempiin asiakaskokemuksiin kannustaen.

Suomi tunnetaan maailmalla maana, joka kykeni uudistumisen kautta yhä uudestaan lunastamaan lupauksen koulutuksen mallimaana. Pisa-testit lopetettiin Suomen aloitteesta, koska ymmärrettiin, että ne eivät ota riittävästi huomioon jokaisen ihmisen erinomaisuuden erilaisuutta. Yksikään lapsi ei ole enää suhteessa keskiarvoon, vaan omaan itseensä.

Tämän unelmat kaikki elementit ovat jo tällä hetkellä rakenteilla, mutta pirstaleisina osina ilman keskinäistä kytkentää ja pitkälti toisistaan tietämättöminä tai toisiaan kyräillen. Unelman voi toteuttaa vain verkosto.

Yhteisen henkisen kasvun ekosysteemin rakentuminen vaatii julkista valtaa mahdollistamaan kehitystyötä ja synnyttämään järjestöjen, yritysten, kansalaisten ja eri julkisten viranomaisten kehitystyöhön luottamusta. Tarvitaan hyvinvoinnin, oppimisen ja työelämän yhteinen alusta, joka toimii uuden ajan yhteiskuntasopimuksena. Olkoon tämän unelman nimi Suomi101.

#Kovaaosaamista-blogisarja kertoo harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyössä kertyvistä tiedoista ja taidoista sekä keinoista niiden esiin tuomiseksi. Sitran fasilitoimassa kehityshankkeessa ovat mukana muun muassa Suomen Palloliitto, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri. Epävirallinen arkioppiminen kehittää monenlaisia osaamista, josta on hyötyä myös työelämässä.

Tutustu myös Sitran ja  Suomen Partiolaisten Kovaa osaamista -pilottihankkeeseen ja sen tuloksiin.  

Mistä on kyse?