Arvioitu lukuaika 2 min

Missä viipyvät terveyskeskusten Michelin-tähdet?

Ravintolaa valitessa asiakkaalla on valta valita, missä haluaa syödä. Voisiko sama koskea sote-palveluita?

Kuva: Johannes Romppanen

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Jos haluat järjestää ravintolaillallisen ystäviesi kanssa, vertailet todennäköisesti eri ravintoloita verkosta ennen kuin varaat pöytää: katsot ruokalistaa, hintoja ja mahdollisesti myös aiempien asiakkaiden antamia arvosanoja ja kommentteja ruuasta ja asiakaspalvelusta. Sama logiikka pätee hotellihuoneen tai vaikka Airbnb-majoituksen varaamiseen.

Jos tarvitset sosiaali- tai terveyspalveluja, vertailutietoja on vain vähän tai ei ollenkaan, puhumattakaan siitä, että jostain löytyisi luotettavaa tietoa eri palveluntuottajien laadusta suhteessa toisiinsa. Terveyskeskuksille tai lääkäriasemille ei myönnetä Michelin-tähtiä huippuluokan hoitotuloksista. Ei, vaikka palvelujen laatu voi olla niitä tarvitsevalle kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys tai ainakin elämänlaatuun merkittävästi vaikuttava tekijä.

Luotettava tieto sote-palvelujen vertailun pohjaksi ja palvelujen käyttäjän aito mahdollisuus valita, mistä palvelunsa haluaa, siirtäisivät asiakkaan kertaheitolla sote-järjestelmän keskipisteeseen.

Sitran valmistelemassa ja vastikään julkistamassa sote-rahoitusmallissa palvelut järjestetään ja tuotetaan niin, että niiden laatu ja hinta ovat tiedossa ja nämä tiedot sekä palvelujen asiakkaiden että poliittisten päättäjien käytettävissä. Käytännössä tämä tapahtuisi niin, että Kela toimisi sote-palveluissa kansallisena talous- ja tiedonhallinnan operaattorina, joka kokoaisi eri osapuolien tarvitsemat ennuste-, tuotanto- ja laatutiedot yhteen paikkaan. 

Jos sote-palveluita voitaisiin arvioida tuotteina, joilla on kansalliset laatukriteerit, asiakas näkisi, mistä hänen tarvitsemiaan palveluja saa nopeimmin tai kuinka tyytyväisiä asiakkaat ja toisaalta myös palveluntuottajan henkilöstö on ollut eri palvelupisteissä. Poliittisille päättäjille sote-palvelupakettien entistä parempi vertailtavuus antaisi huimasti nykyistä enemmän mahdollisuuksia tehdä päätöksiä tutkitun tiedon ja puntaroitujen ennusteiden pohjalta.

Sitran sote-palveluiden rahoitusmallissa sote-palvelut kootaan palvelupaketeiksi, joissa palvelujen järjestäjä (sote-alue) ja niiden tuottajat (julkiset toimijat, yksityiset yritykset tai kolmannen sektorin toimijat) sopivat, kuka tuottaa mitäkin palveluja ja kuinka paljon ne maksavat. Samalla kansallisia laatukriteerejä tarkennetaan. Tämä tekisi osaltaan sovittujen tavoitteiden toteutumisen arvioimisesta ja eri palveluntuottajien vertailemisesta entistä helpompaa.

Sitran sote-rahoitusmallissa nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä puretaan ja raha seuraa asiakasta, eikä toisin päin. Toteutuessaan malli antaa sote-palvelujen asiakkaalle huomattavasti nykyistä enemmän valtaa vaikuttaa oman elämänsä kannalta keskeisiin ratkaisuihin.

Asiakkaan vapaus ja valta johtaisivat siihen, että tietäisimme, mistä löytyvät ne Michelin-luokan terveyskeskukset, joille priimatason tuotteet, tyytyväinen asiakas ja hänelle hyvän mielen jättävä palvelukokemus ovat kunnia-asioita.

Aihe

Sote-rahoitus

Terveydenhuollon ongelmina pidetään muun muassa palvelujen käyttäjien keskinäistä epätasa-arvoisuutta ja asiakaslähtöisyyden, koordinaation, kannustimien sekä kustannusten ja laadun läpinäkyvyyden puutetta. Nykyinen järjestelmä keskittyy sairauksien hoitoon, mutta ei tue terveyden edistämistä.

Kirjoittaja

Jukka Vahti

Johtava asiantuntija, Demokratia ja osallisuus, Sitra

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?