Mitä pitäisi ajatella Nuorisobarometrin tuloksista? Tässä 5 + 1 nostoa

Tulevaisuususkon horjuminen on huolestuttavaa sekä nuorten hyvinvoinnin että koko suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta. Tulevaisuususko nimittäin ohjaa esimerkiksi nuorten opintoihin, työuraan tai perheen perustamiseen liittyviä elämänvalintoja. Näillä valinnoilla on puolestaan merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan kehitykseen.

Sitran viime syksynä julkaisemassa ennakointikatsauksessa kirjoitimme, että nuorten tulevaisuususkon mureneminen on ilmiö, joka ei ratkea tai katoa itsestään. Päinvastoin pidimme todennäköisenä, että tulevina vuosina ja vuosikymmeninä nuorten tulevaisuususkoa tullaan koettelemaan yhä voimakkaammin ja useammasta suunnasta.

Nuorten tulevaisuususkon vahvistaminen edellyttääkin yhteiskunnalta aktiivisia ja päämäärätietoisia toimia. Niiden tulee puolestaan perustua tiedolla ja ymmärrykselle nuorten kokemusmaailmasta, josta tuore Nuorisobarometri tarjoaa uutta ja kiinnostavaa tietoa. Tutustuimme valtion nuorisoneuvoston uuteen Nuorisobarometriin ja kokosimme tähän artikkeliin viisi kiinnostavaa havaintoa:

1. Kasaantuvat kriisit heikentävät tulevaisuususkoa ja horjuttavat turvallisuuden tunnetta

Nuorisobarometrin mukaan nuoret kokevat enemmän epävarmuutta ja turvattomuutta kuin aiemmin ja usko maailman tulevaisuuteen on romahtanut ennätysalhaiseksi – ensimmäistä kertaa barometrin mittaushistoriassa yli 50 prosenttia nuorista suhtautuu maailman tulevaisuuteen pessimistisesti tai erittäin pessimistisesti. Turvattomuutta aiheuttavat myös yhteiskunnassa vallitsevat arvot ja asenteet.  

Vaikka nuorten optimismi omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteen on kohonnut hieman edellisen kyselyn pohjalukemista, näyttäisi siltä, että kaiken kaikkiaan tulevaisuususkon heikkenemisestä on tullut pysyvämpi ilmiö, johon puuttuminen edellyttää meiltä rohkeutta uudistaa yhteiskuntaa. Muutoin vaarana on, että tulevaisuususkon murenemisesta voi kehkeytyä nuoria ikäryhmiä yhdistävä sukupolvikokemus, millä olisi laajoja ja pitkälle ulottuvia vaikutuksia myös suomalaiseen yhteiskuntaan.

2. Työhön ja toimeentuloon liittyvä epävarmuus kasvattaa paineita

Nuorisobarometrin mukaan nuorten kokemat paineet ovat kasvussa – niitä tulee monesta suunnasta ja ne myös kasautuvat helposti. Ne aiheuttavat ahdistusta, uupumusta ja riittämättömyyden tunteita. Paineet liittyvät sekä ulkoisiin odotuksiin, että nuorten omiin, sisäisiin vaatimuksiin ja tavoitteisiin. Erityisen usein paineita koetaan työhön ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteiskunta odottaa nuorten siirtyvän jatko-opintoihin ja työelämään mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti samaan aikaan kun maailma ympärillä on murroksessa, nuorisotyöttömyys on korkealla, eikä koulutus enää takaa työpaikkaa.

Paineita lisäävät eriarvoisuuden kasvu ja kokemus yhteiskunnan turvaverkkojen heikkenemisestä. Siinä, missä aiemmin nuoruuteen kuului itsensä ja oman suunnan etsiminen kaikkine sivu- ja harhapolkuineen, tänä päivänä nuoruuteen kuuluvien siirtymien odotetaan olevan mahdollisimman nopeita ja suoraviivaisia. Nuorissa tämä aiheuttaa pelkoa vääristä valinnoista, mikä itsessään omiaan lisäämään tulevaisuuteen liittyvää ahdistusta.

3. Perusasiat kuntoon!

Tämän vuoden Nuorisobarometrin yhteydessä julkaistavat valtion nuorisoneuvoston päättäjille tarkoitetut politiikkasuositukset oli nimetty poikkeuksellisesti vetoomukseksi. Tämänkaltainen päättäjiin vetoaminen kertoo nuorten kasvavasta epätoivosta sekä turhautumisesta päättäjien kyvyttömyyteen vastata nuorten tulevaisuususkoa ja elämäntyytyväisyyttä murentaviin tekijöihin ja huoliin.

Monet vetoomukseen sisällytetyistä asioista liittyivät perusasioihin: lapsiperheköyhyyteen puuttumiseen, koulutukseen panostamiseen, nuorisotyön riittäviin resursseihin. Myös Sitran ennakointikatsauksessa peräänkuulutimme perusasioiden kuntoon laittamista, sillä se on edellytys nuorten tulevaisuususkon vahvistumiselle.

4. Tulevaisuususkon palauttaminen edellyttää myös uudistumista

Nuorille turvattomuutta ja epävarmuutta aiheuttavat maailmanpoliittisen tilanteen, yhteiskunnassa vallitsevien arvojen ja asenteiden, työn saamisen, ilmastonmuutoksen kaltaiset ilmiöt, joihin ei voida vastata ainoastaan nuorisopolitiikan keinoin. Kyse on laajemmasta ilmiöstä, jossa aiempien sukupovien rakentama yhteiskunta ei enää megatrendien ja murrosten maailmassa tuota riittävän vakaita, turvallisia ja ennustettavia rakenteita, joiden varassa nuoret kokevat voivansa suunnitella ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Perusasioiden kuntoon laittamisen lisäksi nuorten tulevaisuususkon palauttaminen edellyttää myös kokonaisvaltaisempaa yhteiskunnallista uudistumista, sekä uskottavaa lupausta paremmasta tulevaisuudesta. Kyse laajasti koko suomalaista yhteiskuntaa läpileikkaavasta ilmiöstä, joka vaatii pikaisia ja pitkäjänteisiä toimia kaikilla politiikan hallinaloilla ja yhteiskunnan eri sektoreilla.

5. Nuoret haluavat vaikuttaa, mutta sitä estää kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuudesta

Nuorisobarometrissä keskityttiin tällä kertaa erityisesti ympäristövaikuttamiseen. Lähes puolet on pyrkinyt vaikuttamaan ilmastonmuutokseen muuttamalla omia elämäntapojaan. Harvemmat nuoret ovat osallistuneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esimerkiksi järjestöissä. Monia nuoria painavat syyllisyys, riittämättömyys ja kokemus omien vaikutusmahdollisuuksien rajallisuudesta. Monet myös kokevat, etteivät vanhemmat sukupolvet ymmärrä tai kuuntele nuoria.

Nuorten tulevaisuususkon ytimessä on kokemus toimijuudesta suhteessa tulevaisuuteen. Siksi on huolestuttavaa, että nuoret kokevat, ettei heidän näkemyksiään kuulla riittävästi. Tällä hetkellä nuorten näkökulmasta monet aikuisten tarjoaman ratkaisut ovat usein irrallaan heidän kokemusmaailmastaan. Toimivien ratkaisujen löytäminen edellyttää tällä hetkellä vallassa olevalta päättäjäsukupolvelta kykyä asettua nykyisten nuorten asemaan ja muuttaa demokratian rakenteita niin, että nuorilla on paremmat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. 

+ Some luo turvattomuutta ja syö luottamusta demokraattiseen järjestelmään

Some on suurelle osalle nuoria pääasiallinen poliittisen tiedon lähde, joka ja vaikuttaa merkittävästi heidän maailmankuvansa rakentumiseen. Sitran tuoreen Algoritmit ja demokratia -selvityksen mukaan sosiaalinen media tarjoaa nuorille poliittisesti oikealle kallistunutta, kärjistynyttä sisältöä. Vihapuhe, misinformaatio ja vaikuttamispyrkimykset ovat yleisiä.

Sosiaalinen media on yksi esimerkki siitä, miten me olemme aikuisina epäonnistuneet lapsille ja nuorille turvallisen ja terveellisen digitaalisen ympäristön rakentamisessa ja miten nyt olisi ryhdyttävä korjaustoimiin. Vastakkainasetteluihin perustuva poliittinen keskustelu herättää nuorissa negatiivisia tunteita, kuten pettymystä, vihaa ja pelkoa, ja heikentävät luottamusta yhteiskuntaan ja sen kykyyn ratkaista yhteisiä haasteita.

P.S. Keskustelu nuorten tulevaisuususkosta jatkuu!

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama, nuorten tulevaisuususkoon perehtynyt asiantuntijaryhmä julkaisee oman loppuraporttinsa ja toimenpidesuosituksensa 25.3.

Tilaisuutta voi seurata verkossa. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Nuorten tulevaisuususko horjuu – millaisia toimia nyt tarvitaan?