Kuva: Topias Dean

Julkaistu 16.05.2018

Mitä sinä tekisit 1000 eurolla?

Skotlannissa henkilökohtaisesta budjetista voidaan kustantaa vaikka ulkomaanmatkoja.
Kirjoittajat
Asiantuntija, Ihminen edellä, Sitra
Asiantuntija, Sitra
Henna Hiilamo työskentelee hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon liittyvissä projekteissa. Näitä projekteja yhdistävät tiedolla johtaminen, uudenlainen toimintakulttuuri, uudenlaiset kumppanuudet ja uudet tavat tuottaa terveyttä ja hyvinvointia – ihminen edellä.

Hallituksen esitys laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Valinnanvapauden yhtenä elementtinä on henkilökohtainen budjetti, jonka avulla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja pyritään toteuttamaan nykyistä asiakaslähtöisemmin ja ihmisten valinnanvapautta vahvistaen.

Skotlannissa henkilökohtainen budjetti on ollut käytössä vuodesta 2013 alkaen hyvin kokemuksin.  Pääsimme tutustumaan Skotlannin henkilökohtaisen budjetin toteutukseen yhdessä Avain kansalaisuuteen -hankkeen kanssa huhtikuussa.

Mitä sinä tekisit 1000 eurolla, jos saisit itse päättää, miten rahasumman käytät? Yksi saattaisi käyttää rahan matkusteluun, toinen kodin remonttiin ja kolmas hankkia kuntopyörän. Kysymyksen avulla pyritään osoittamaan, että jokainen meistä on oman elämänsä paras asiantuntija ja ettei kukaan toinen voi tietää mikä on itse kullekin oman hyvinvoinnin kannalta tärkeää.

Henkilökohtaisessa budjetissa ihminen saa itse valtaa päättää omista palveluistaan, eikä kukaan päätä palvelun tarvitsevan puolesta asioista. Näin asiat menisivät ainakin ihannetilanteessa.

Henkilökohtainen budjetti on investointi hyvinvointiin

Skotlannissa lähtökohta henkilökohtaiseen budjetointiin on vahvasti ihmisoikeusperustainen. Kaikilla tuen ja avun tarpeessa olevilla ihmisillä vammaan, ikään tai toimintakykyyn katsomatta ovat samat oikeudet itsenäiseen, arvokkaaseen ja hyvään elämään.

Kaikilla on samat oikeudet ja velvollisuudet osallistua ja toimia yhteiskunnassa. Suomessakin sote-uudistuksesta puhuttaessa voisi järjestelmäkeskeisyyden sijasta korostaa enemmän päämäärää hyvään elämään ja hyvinvoinnin edistämiseen.

”Palveluita suunniteltaessa tärkeintä on miettiä, minkälaista lopputulosta tavoitellaan.”

Henkilökohtainen budjetti on Skotlannissa nimeltään self-directed support ja nimensä mukaisesti ihminen itse johtaa ja hallinnoi omia palveluitaan. Skotlannissa henkilökohtaisen budjetin avun piirissä olevat ovat ihmisiä, ei asiakkaita saatikka potilaita.

Palveluita suunniteltaessa tärkeintä on miettiä, minkälaista lopputulosta tavoitellaan. Toisin sanoen tulokset merkitsevät, eikä niinkään se, miten tai millä tavoin nuo tavoitteet saavutetaan. Palveluita räätälöidään yksilöllisesti ihmisten tarpeisiin ja ihmiset saavat tarvitessaan ja halutessaan apua oman palvelukokonaisuutensa rakentamiseen. Skotlannissa korostuivatkin erilaiset tuen muodot, jotta jokainen pystyy suunnittelemaan tarvitsemansa palvelut itsenäisesti.

Skotlannissa henkilökohtainen budjetti nähdään sosiaalisena investointina, jolloin budjetin kokonaissumma voi pienentyä ihmisen omien voimavarojen, kyvykkyyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin lisääntymisen myötä. Suurempi panostus ihmisen tarpeisiin alussa voi tuottaa tulosta eli lisätä hyvinvointia ja parantaa toimintakykyä pysyvästi.

Pitkässä juoksussa tarve palvelujen käytölle voi vähentyä jolloin syntyy myös vähemmän kustannuksia. Skotlannissa sekä tuen piirissä olevat ihmiset että ammattilaiset ovat alusta asti tietoisia siitä, että budjetin pieneminen on enemminkin todennäköistä kuin epätodennäköistä.

Kokeilujen kautta ja oppia ottaen

Henkilökohtaisen budjetin käyttöönotto ei ole ollut Skotlannissa täysin kivuton prosessi. Siellä on edetty kokeilujen kautta ottamalla oppia siitä, mikä toimii ja mikä ei. Tämä on vaatinut avoimuutta ja positiivista asennoitumista riskien ottamiseen. Sosiaalialan ammattilaisilta se on vaatinut luottamusta ihmisiin ja heidän kyvykkyyteen määritellä omia palveluitaan. Myös Suomessa tarvitaan paljon työtä asennemuutoksen ja kulttuurinmuutoksen eteen vallan siirtyessä ammattilaisilta asiakkaille.

Samalla voitaisiin tarkastella myös yhteisöjen ja järjestöjen roolia sekä uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia, sillä ainakin Skotlannissa em. tahoilla on suuri merkitys henkilökohtaisen budjetin palveluohjauksessa sekä palveluntuottajina.

”Kuinka kalliiksi tulevat palvelut, joihin ei sitouduta?”

Skotlannissa henkilökohtaiseen budjettiin on voinut sisällyttää esimerkiksi ulkomaan matkan tai hevosen hankkimisen, jos edellä mainitut asiat ovat osana kokonaissuunnitelmaa (eivät estä hankkimasta muita tarvittavia palveluita), tavoitteita ja tuottavat tulosta, eli toisin sanoen hyvinvointia ihmisen elämään.

Olisiko meillä Suomessa nyt koittamassa aika, jolloin ymmärtäisimme hyvinvoinnin koostuvan muustakin kuin ns. perinteisistä sosiaali- ja terveyspalveluista? Usein ajatellaan, ettei yhteiskunnan kuulu kustantaa ihmisille ulkomaanmatkoja tai kotieläimiä. Toisin sanoen ne matkustavat tai hankkivat, joilla on varaa.

Samalla voisi kuitenkin miettiä, kuinka kalliiksi tulee kaikkien niiden palvelujen tuottaminen vuodesta toiseen, joista ihminen ei itse viime kädessä koe hyötyvänsä ja joihin hän ei ole myöskään sitoutunut?

Mistä on kyse?