sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Vaikka lisääntynyt keskinäisriippuvaisuus on tehnyt useista yhteiskunnallisista haasteista globaaleja, ratkaisut kehitetään aina ensin alueellisesti. Miten kunnat voisivat turvata oman elinvoimaisuutensa ja olla osaamisen sekä osaajien kohtauttamisen mahdollistajia? Miten ne voisivat vauhdittaa korkean jalostusasteen innovaatioita niin alueellisen kuin globaalinkin hyvinvoinnin edistämiseksi?
Tampereella 22.3. järjestetyssä maakuntaseminaarissa Anssi Vanjoki, muuan muassa pitkäaikainen Nokia-johtaja, mainitsi, että jos Suomi tai sen kunnat ja maakunnat lähtisivät kilpailemaan aivokilojen määrillä väkirikkaampien alueiden kanssa, maamme kohtalo ei olisi kovin kummoinen. Tarvitsemme oikeaa osaamista oikeaan aikaan. Koska Suomi ei voi luottaa kansainvälisessä kilpailussa volyymiin, sen on oltava ketterämpi ja älykkäämpi. Se onnistuu vain toimimalla yhdessä, verkostojen ja parvien muodossa.
Kunta fasilitoi ja mahdollistaa toimintaa sekä verkottumista
Yksittäisen ihmisen tai organisaation on vaikeaa toimia kanavien ja verkostojen rakentajana tai yleisen, alueellisen osaamispääoman jalostajana. Tuo fasilitaattorin rooli on mitä sopivin tulevaisuuden kunnille. Esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät innovaatiot paitsi hyödyttäisivät kuntalaisia, voisivat olla alueellisen elinvoiman lähde. Kunta on myös kuitenkin se tyypillisin taso, jossa koemme olevamme ja toimivamme – harvoin kerromme esimerkiksi olevamme Pirkanmaalla, sen sijaan olemme vaikka Tampereella.
Siksi vastaus otsikon kysymykseen – mitä yhteistä on tulevaisuuden kunnalla, AirBnB:llä ja Uberilla – on se, että ne kaikki ovat alustoja.
Vaikka hallintoa voi ja kannattaakin usein keskittää, toimintaa ja ihmisten kohtaamista ei voi purkittaa vain yhteen paikkaan. Voimme keskittää toimintaa tukevien resurssien, eli esimerkiksi yhteiskehittämisen tilojen tai vaikka yrittäjyyspalveluiden löydettävyyttä, vaikkapa maakunnan tasolle. Toiminta, joka näitä resursseja hyödyntää, tapahtuu kuitenkin paikallisesti. Onhan esimerkiksi AirBnB kansainvälinen alusta paikallisten yöpymismahdollisuuksien löytämiseksi.
Rakenteellisesti pieni on ketterä mutta asenne ratkaisee
Muuttuvassa toimintaympäristössä osaamisen tarvetta on vaikea ennustaa, saati suunnitella kovin pitkälle. Vaikka ennakointityökin on erittäin keskeistä, vielä tärkeämpää on kyky reagoida ja uudistua nopeasti. Siten osaamista ei voi keskittää yhdelle toimijalle – tai ainakaan se ei ole tehokkain tapa osaamisen kanavointiin.
Keskittämisen sijaan hajautetussa verkostossa jalostuva osaaminen, joka on muodostunut erilaisiksi verkostoiksi ja toiminnan parviksi, tuottaa kaikista tehokkaimman ja uudistumiskykyisimmän mallin. Yksi tällaisen verkoston mahdollistamiseen tähtäävä työkalu on tammikuussa liikkeelle lähtenyt Soteuttamo-konsepti.
Toimijoiden verkosto hyödyntää hajautunutta, erikoistunutta aivokapasiteettia, aistii laajalti erilaisia signaaleja ja kykenee kokeilemaan uutta, keskitettyä mallia tehokkaammin. Kunnalle on siten tärkeää mahdollistaa tuota ruohonjuuritason toimintaa, tapahtuipa se kokeiluiden, innovatiivisten hankintojen tai muiden, ketterää ja yhteistä tekemistä mahdollistavien toimintamallien avulla.
Voimavara-analyysi auttaa ensiaskeleissa – myös vision oltava kirkas
Kunnan on menestyäkseen tunnistettava myös omat ydinvoimavaransa: mitä osaamista meiltä tai läheltämme jo löytyy? Samalla kunnalla on oltava selkeä visio: mihin se haluaa mennä ja ketä tai mitä se tarvitsee matkan onnistumiseksi? Voiko maantieteellinen sijainti, asukkaiden osaaminen, paikalliset instituutiot, ympäristö tai muut tekijät tarjota yhdistelmänä jotain ainutlaatuista jollekin tietylle kehittäjäyhteisölle?
Jopa väestörakenne voi tarjota kilpailukykyä: olisiko jokin ”syrjäseudun” pieni kunta esimerkiksi kansainvälinen huippu, turvateknologian kokeiluympäristönä? Kuntalaisten aktivoiminen kasvuyritysten kehittäjäkumppaneiksi voi olla yksi erottumistekijä. Samalla kunta voi saada juuri sen väestölle sopivia ratkaisuja käyttöön ennen ja edullisemmin, kuin kukaan muu maailmassa.
Älä kopioi muita, ole rohkeasti oma itsesi
Uutta Piilaaksoa ei kannata lähteä rakentamaan. ”Markkinarakoja” löytyy pikemminkin erikoistuneille ekosysteemeille, jossa julkinenkin sektori on aktiivinen, mahdollistava osapuoli. Yksi hieno esimerkki kapeasta, mutta korkealuokkaisesta osaamiskeskittymästä löytyy Iisalmesta, jossa parinkymmenen tuhannen kaupungissa pyöritetään kansainvälistä, satojen miljoonien liiketoimintaa.
Kansainvälisyyskään ei siten katso kokoa, vaan investointeja voi houkutella maailmalta myös pienempään kaupunkiin tai kuntaan ja verkostoja voi rakentaa myös virtuaalisesti yli aikavyöhykkeiden. Nykypäivänä yksittäinen ihminen voi olla jopa vaikuttavampi media kuin paikallislehti, kiitos sosiaalisen median.
Valintoja on kuitenkin tehtävä, kaikkeen eivät yhdenkään kunnan resurssit riitä. Ja koska kunta ei olisi mitään ilman asukkaitaan, kuntalaisten osallistaminen on keskeinen tekijä tässä uudessa roolissa – ja myös kunnan tulevaisuuden määrittelyssä.