Arvioitu lukuaika 4 min

Miten muutoksen tekemistä opitaan?

Muutoksen tekemisen tueksi toivotaan sekä yhdessä oppimista että ajasta ja paikasta vapaita ja itsenäisiä digitaalisia oppimismahdollisuuksia. Yhteiskunnan muutoskyvyn vahvistamisessa moninaisuudesta huolehtiminen ja monipuoliset osallistumismahdollisuudet ovat tärkeitä.

Kuva: Topias Dean / Sitra

Kirjoittaja

Saara Saarinen

Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

Julkaistu

Kuva: Topias Dean / Sitra

Kirjoittaja

Saara Saarinen

Johtava asiantuntija, Yhteiskunnallinen koulutus, Sitra

Julkaistu

Konkretia, käytäntö ja konteksti kiinnostaa

Olemme Sitrassa tekemässä lyhyttä digikoulutusta yhteiskunnan muutoskyvystä kaikille ihmisille. Koulutusta valmistellessamme teimme kyselyn siitä, mikä yhteiskunnan muutoskyvyssä ihmisiä kiinnostaa ja miten se ymmärretään. Saimme kyselyyn vastaukset 57 henkilöltä, joista suurin osa (54 %) työskentelee julkisella sektorilla.

Vastaajien mielestä muutoskyky on reagointia ja sopeutumista haasteisiin sekä toisaalta ennakoivaa ja kauaskatseista proaktiivista toimintaa. Myös osallisuus, yhdessä tekeminen, eri voimavarojen yhdistäminen, yhteisen ymmärryksen luominen, dialogisuus, luottamus, avoimuus, joustavuus, oppimiskyky, uteliaisuus ja resilienssi toistuivat vastauksissa.

Erilaisia määritelmiä muutoskykyyn saimme yhtä monta kuin vastausta. Tässä lieneekin yksi muutoskyvyn kompastuskivistä.

Muutoskykypuheesta tulee helposti liukasta kuin saippua. Kapulakielinen lista erilaisia trendikkäitä termejä kokeilukulttuurista systeemiajatteluun yhdistettynä erilaisiin muutosteorioihin. Juuri kun on saamassa jostakin kohtaa kiinni, se lipsahtaa käsistä ylätason käsiteavaruuteen.

Mielestämme oppiminen on sitä, että ymmärtää, mihin asiat liittyvät. Vasta sen jälkeen oppimaansa voi soveltaa. Tärkeämpää kuin käsitteiden määrittely onkin se, mitä yhteiskunnan muutoskyvyn edistäminen käytännössä tarkoittaa. Vastaajat kaipasivat konkretiaa, käytäntöä ja kontekstia: mitä muutoskyky minun työssäni tarkoittaa ja miten minä voin edistää yhteiskunnan muutosta?

Miten voin omalta osaltani muuttaa yhteiskuntaa enkä vain odottaa että milloin se toivomani muutos alkaa.”

”Lopulta yhteiskunta ei kostu kovinkaan paljoa siitä, että muutamat ihmiset hahmottavat hiukan paremmin asioiden systeemisyyttä. Jos tavoitteena on joustavoittaa yhteiskunnan toimintakykyä, teoriatiedosta on muodostettava käytännön tekoja – tieto on saatava osaksi ihmisten toimintaa arjessa, osana yhteisöjä ja osana esimerkiksi omaa työroolia.”

Me ihmiset olemme vaikea laji

Kysymykseen ”Mikä muutoskyvyssä erityisesti kiinnostaa” saimme sekä käytännönläheisiä että ihmisten käyttäytymiseen ja motivointiin liittyviä vastauksia.

Kun muutoskykyä lähestyy käytännön kautta, olennaiseksi nousee se, ketkä yhteiskunnassa toimivat muutoksen suunnannäyttäjinä ja toisaalta portinvartijoina. Samoin vastaajia kiinnosti, millaisia vaikuttamisen keinoja ja mekanismeja tällä hetkellä käytetään sekä kuka ja miten niitä hyödyntää?

Monessa vastauksessa nousivat esille myös yhteistyön haasteet ja ihmisten motivointi. Miten saadaan suuri joukko ihmisiä mukaan positiiviseen, kollektiiviseen muutokseen? Helppoja vastauksia tuskin kenelläkään on  tarjolla, mutta juuri näihin kysymyksiin aiomme pureutua Sitran uudessa Muutoksen menetelmät -kokonaisuudessa.

”Ihmiset on hiton vaikea laji”, kiteytti eräs vastaaja. Sen lisäksi, että olemme vastaajien mukaan eri tasoilla halussa ja kyvyssä muutokseen, liittyy muutokseen aina myös valta ja vallankäyttö. Miten luomme yhteisymmärrystä yhteiskunnassa siitä, mikä muutos on toivottavaa ja mikä ei?

Miten ihmiset motivoidaan, herätetään ajattelemaan uudelleen asioita eri näkökulmista muuttuneen ja lisääntyneen tiedon varassa.”

Moninaisuutta ei voi unohtaa

Moninaisuus ja moniäänisyys toistuivat sekä kyselyn vastauksissa että sen ohella järjestetyssä työpajassa. Esiin nousi huoli mm. siitä, että olemmeko tekemässä ”valkoisuusnormin lävistämää, omille arvoille ja olettamuksille sokeaa”  koulutusta.

Myös tiedon saavutettavuus ja ymmärrettävyys on tärkeää pitää mielessä. Työpajassa keskustelua heräsi siitä, miten aliedustetut ryhmät ja ylipäätään laajempi joukko ihmisiä saataisiin osallistumaan yhteiskunnan kehittämiseen.

Huoli on aiheellinen. Monimutkaisista, vaikeasti ymmärrettävistä asioista puhuttaessa on kiinnitettävä erityisen paljon huomiota kieleen. Kieli on yksi tehokkaimmista vallankäytön välineistä. Kielen avulla saamme ihmisiä mukaan, mutta myös suljemme tehokkaasti ulkopuolelle. Digitalisaation myötä lisääntynyt julkisten palveluiden tekstivaltaistuminen onkin haaste, joka liittyy myös yhteiskunnan muutoskykyyn.

Onkin tärkeää laajentaa keinovalikoimaa ja osallistumisen mahdollisuuksia. Visuaalinen viestintä, liikkuva kuva, omaan kontekstiin muokattavat työkalut, pelit, vuorovaikutteiset kohtaamiset sekä diginä että kasvotusten voivat tekstin lisäksi toimia välineinä myös niiden mukaan ottamisessa, joita kirjoitettu teksti ei puhuttele.

Voisiko myös taide toimia keinona yhteisen ymmärryksen luomisessa, ajattelutapojen muuttamisessa ja muutoskyvyn edistämisessä? Itse hakeudun taiteen äärelle erityisesti silloin, kun joku asia tuntuu liian monimutkaiselta ratkaistavaksi. Ja lähes aina sen avulla saan omia ajatuksiani liikutettua johonkin suuntaan.

Miten estetään se, etteivät kaikkein röyhkeimmät ja omaa etuaan kaikin keinoin tavoittelevat pääse hyödyntämään muutosta vain itseään ajatellen – miten muutos tehdään eettisesti ja tasa-arvoisesti?”

Tarvitaan monipuolisia oppimis- ja osallistumismahdollisuuksia

Kysyimme myös, millä tavalla yhteiskunnan muutoskykyä halutaan oppia ja millainen olisi hyvä oppimiskokemus. Vastauksissa oli laaja hajonta. Siinä, missä toiset toivoivat auktoriteetteja, asiantuntija-alustuksia ja tiukkaa asiaa, toiset kaipasivat yhdessä oppimista, dialogia ja yhteistä tekemistä.

Vastausten monipuolisuus ei yllättänyt, sillä oppiminen on yksilöllinen prosessi. Jokainen meistä on oppijana erilainen ja kaipaa eri tilanteissa erilaisia keinoja oman oppimisprosessinsa tueksi.

Juuri siksi kaikkea tarvitaan. Sekä kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia että yhdessä oppimista, mutta myös ajasta ja paikasta vapaita itsenäisiä oppimismahdollisuuksia. Monessa vastauksessa nousi esille toive opiskelusta omaan tahtiin ja digitaalisesti. Sen lisäksi toivottiin myös mahdollisuutta keskusteluun, yhteiseen tekemiseen ja jaettuun kokemukseen, jota ei ole ylhäältä alaspäin ohjattu.

Muutoksen menetelmissä meillä on tavoitteena tukea muutosta tekeviä ihmisiä monella eri tavalla. Yhteiskehittämisestä kiinnostuneille tulemme yhdessä käyttäjien kanssa tekemään menetelmäpohjia ja työkaluja, joita jokainen voi muokata omiin tarpeisiinsa sopiviksi. Kokoamme myös maailmalta parhaita työkaluja ja menetelmiä muutoksen tekemisen tueksi yhteen paikkaan.

Kunhan ei ryhmätöitä tai muuta pöhisevää vertaisoppimista. Sellainen on kamalaa. Äänekkäimmät dominoi jonninjoutavilla itsestään selvyyksillä. Osaavia auktoriteetteja kiitos.”

Pidän digikoulutuksesta, koska voin määritellä itse milloin ja miten teen mitäkin.

Avoin, maksuton koulutus, joka antaa konkreettisia valmiuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia.

Kaikille avoin digikoulutus julkaistaan helmikuussa 2022

Julkaisemme helmikuussa 2022 valtion digitaalisessa oppimisympäristössä eoppiva.fi-oppimisympäristössä lyhyen digikoulutuksen aiheesta. Koulutus on kaikille avoin ja maksuton. Toivomme, että se toimisi keskustelunavaajana siitä, miten yhteiskunnallinen muutoskyky voisi toteutua parhaalla mahdollisella tavalla ja miten voisimme yhdessä rakentaa kestävää tulevaisuutta.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat kaikki yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä kiinnostuneet, asiantuntija- ja kehittämistyötä tekevät ihmiset Suomessa. Se on suunnattu erityisesti heille, jotka eivät vielä ole asian syväosaajia.

Nyt etsimme mukaan edelläkävijäorganisaatioita, jotka lähtisivät meidän kanssamme yhdessä oppimaan ja syventämään ymmärrystä siitä, miten teemme kestävää muutosta yhdessä.

Onko sinun työyhteisössäsi tarvetta ja halua tarttua muutoskyky-haasteeseen? Käytännössä homma toimii niin, että ensiksi henkilöstö suorittaa itsenäisesti digikoulutuksen, jonka jälkeen osallistuu syventävään yhdessä oppimisen tilaisuuteen.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä, niin kerron lisää!

Yllä olevat sitaatit ovat peräisin digikoulutuksen ennakkokyselyyn osallistuneilta.