Kommentti
Arvioitu lukuaika 3 min

Miten vastata myös myönteisten rakennemuutosten osaamistarpeisiin?

Ekosysteemimäinen tapa toimia on sekä yksilöille, työyhteisöille että alueille tapa selvitä muuttuvassa maailmassa, jossa kenelläkään ei ole yksin riittäviä vastauksia.

Kirjoittaja

Tapio Huttula

Vanhempi neuvonantaja, Osaamisen aika, Sitra

Julkaistu

Jatkuvan oppimisen kehittäminen on noussut tällä hallituskaudella keskeiseksi koulutuspoliittiseksi teemaksi. Tämä on ymmärrettävää. Akuutti osaajapula vaivaa monia toimialoja ja alueita samalla kun erilaiset rakennemuutokset haastavat työntekijöiden osaamista. Tarve päivittää osaamista on käytännössä kaikilla.

Tähän tilanteeseen uutta näkökulmaa tuo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointi koulutusjärjestelmän kyvystä vastata rakennemuutoksiin. Toisaalta Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus on aloittanut työnsä ja avaa pian ensimmäiset haut koulutusta koskeviin valtionavustuksiin.

Tarve uudelle ajattelulle ja uudenlaisille toimenpiteille on ilmeinen.

Karvin arvioinnin mukaan koulutusjärjestelmä kykenee vastaamaan paremmin negatiivisiin kuin positiivisiin rakennemuutoksiin. Arviointiryhmän mukaan toimijoilla on enemmän kokemusta ja toimintamalleja negatiivisten rakennemuutosten, esimerkiksi tehtaan sulkemiseen liittyvän tilanteen, hoitamisesta. Toimintamalleja vastata positiivisiin rakennemuutoksiin vasta kehitetään. Esimerkiksi, miten vastataan uuden, nopeasti kehittyvän toimialan osaamistarpeisiin.

Arviointiryhmä asettaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskukselle useita suosituksia. Siltä odotetaan entistä parempaa ja helpommin hyödynnettävää ennakointitietoa työikäisen väestön koulutustarpeista sekä yhteistyömalleja alueellisten ja kansallisten tilannekuvien muodostamista varten. Palvelukeskukselta odotetaan myös varautumista äkillisten rakennemuutosten aiheuttamiin osaamistarpeisiin ja erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien rahoitukseen.

Muun muassa näillä toimilla arviointiryhmä toivoo koulutusjärjestelmältä entistä enemmän joustavuutta sekä yhteistyötä työelämän toimijoiden, oppilaitosten ja korkeakoulujen välillä. Osaamisen kehittäminen on kaikkien asia.

Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä

Arviointiryhmän tavoitteen voi tiivistää siihen, että oppilaitoksilta ja korkeakouluilta tarvitaan erillisen vapaapalokuntatoiminnan sijaan koko järjestelmän runkonopeuden kasvattamista.

Koulutusalan toimijoilta tarvitaan siis koko organisaation joustavuutta ja kykyä vastata rakennemuutosten tuomiin osaamistarpeisiin. Tähän eivät yksittäiset, nopeat toimenpiteet riitä.

Sitran Osaamisen aika -työssä syntyneen ajattelun mukaan runkonopeuden kasvattaminen edellyttäisi laajemmin suomalaisen osaamisjärjestelmän tarkastelua, jonka yksi osa koulutusjärjestelmä on. Tämä edellyttäisi myös työelämässä oppimisen mahdollisuuksien uudistamista.

Maaliskuussa Sitran julkistama kuvaus uudesta osaamisjärjestelmästä Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä korostaa arvioinnissa esille tulleita tarpeita. Tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä työelämän ja koulutusjärjestelmän toimijoiden välille. Se, miten kykenemme vastaamaan jatkuvasti muuttuviin osaamistarpeisiin joustavasti ja pitkäjänteisesti, on keskeinen kysymys, jonka ratkaiseminen edellyttää uudenlaista ajattelua.

Uuden osaamisjärjestelmän onnistumisen edellytyksiä ovat:

  1. kyky ja halu vastata ihmisten, yritysten ja muiden työyhteisöjen aitoihin tarpeisiin
  2. mahdollisuus hyödyntää laadukasta ja ajantasaista osaamiseen liittyvää tietoa kehittämistyössä
  3. mittaristo, joka seuraa eri hallinnonalojen toimien yhteisvaikutuksia
  4. yksilöt, yritykset, muut työyhteisöt ja alueet toimivat osaamisen ekosysteemeissä

Ekosysteemimäinen tapa toimia on sekä yksilöille, työyhteisöille että alueille tapa selvitä muuttuvassa maailmassa, jossa kenelläkään yksin ei ole riittäviä vastauksia. Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tähtäävä osaaminen syntyykin työskentelemällä yhdessä ekosysteemeissä.

Mistä on kyse?