archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Musiikin ihmeelliset vaikutukset

Taidekokemusten merkitys identiteetin rakentajana ja suvaitsevaisuuden edistäjänä korostuu aikamme muuttuvassa maailmassa. Siksi orkestereiden yleisötyö konserttisalien ulkopuolella on myös erityisen tärkeä osa niiden perustehtävää. Yleisötyön kautta eri ikä- ja erityisryhmät pääsevät osaksi elävän musiikin yhteisöä. Neuvoloissa, päiväkodeissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa koettu musiikkielämys on yhteinen olosuhteista, kuulijoiden roolista, iästä, kunnosta tai kielestä riippumatta. Taide ei erottele, se on yhteisökokemus.

Kirjoittaja

Helena Värri

Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Toiminnanjohtaja

Julkaistu

Olen nauttinut kaikista työtehtävistäni kulttuurialalla. Yksi niistä on kuitenkin ylitse muiden: työskentely taitavan ja ennakkoluulottoman Tapiola Sinfoniettan intendenttinä. Sain kokea kiertueita Euroopassa ja Aasiassa, levytyksiä, huippukonsertteja – ja pysähdyttäviä kohtaamisia yleisön kanssa. Sain kokea, miten musiikki koskettaa ja vaikuttaa.

Tapiola Sinfoniettan 41 muusikkoa haluavat olla läsnä espoolaisten elämässä myös konserttisalin ulkopuolella. Jos kuulijat eivät pääse viikoittaisiin sinfoniakonsertteihin, niin soittajat löytävät tiensä neuvoloihin, päiväkoteihin, kouluihin, palvelutaloihin ja sairaaloihin.

Miten tämä on mahdollista? Nämä espoolaisten huippumuusikot ovat saaneet vankan klassisen musiikin koulutuksen Suomessa ja ulkomailla. Miten he ovat uskaltaneet avata sydämensä yleisönsä läheisille kohtaamisille?  Keskeistä on ollut löytää jokaiselle muusikolle sopiva tapa tehdä yleisötyötä ja saada tarvittaessa lisäkoulutusta.

Tapiola Sinfoniettan muusikoilta löytyy kutsumusta monenlaisten yleisöryhmien kohtaamiseen. Orkesterissa on viulisti, joka on opiskellut tarinasävellystä. Hän kohtaa lapsia Espoossa kehitetyissä kulttuurineuvoloissa ja päiväkodeissa.  Neuvolatuokioissa kohdataan uusespoolaisia perheitä, joille oman taustansa takia orkesterikulttuuri ei ole ollenkaan tuttua. Alakoululaisten kanssa tehdään musiikkituokioita ja soitinesittelyjä, yläkoululaisille tehdään koulukonsertteja ja lukiolaisten kanssa yhteiskonsertteja.  Orkesterin rivistöstä löytyy jopa yleisötyöstä väitellyt musiikin tohtori, Doctor T alias käyrätorven äänenjohtaja Tero Toivonen, joka kiertää ahkerasti kouluissa ja juontaa koululaiskonsertteja. Ikäihmisiä ja erityisryhmiäkään ei unohdeta, vaan heille musisoidaan palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa.

Osa muusikoista on rohjennut kouluttautua sairaalamuusikoiksi. Sairaalassa on koettu mitä intiimimpiä hetkiä. Sairaalassa musisoidessaan muusikko ei nouse estradille esiintymään, vaan tuo persoonansa, läsnäolonsa ja instrumenttinsa henkilökohtaisesti potilaiden ja omaisten luo. Musiikki luo eräänlaisen sanattoman kielen soittajan ja potilaiden välille. Espoon uudessa sairaalassa myös visuaalinen taide on vahvasti läsnä ja muusikkojen käynneillä on mukana myös sairaalan oma musiikkiterapeutti.

Osataan sitä muuallakin. Orkesterien ydintehtävä on tuottaa huippukonsertteja ja kehittää jatkuvasti taiteellista osaamistaan. Sen lisäksi kaikki suomalaiset orkesterit tekevät yleisötyötä monin eri tavoin. Orkesterit ovat läsnä paikkakunnan tapahtumisessa sekä kuulijoidensa juhlassa ja arjessa. Helsingin kaupunginorkesterin kummilapsiprojektiin osallistuu yli 3 000 vuonna 2012 syntynyttä lasta ja heidän perhettään nauttien ikäkauteen sopivasta ohjelmasta aina seitsemänvuotiaiksi asti. Kymi Sinfoniettassa on kummiluokkia ja kummisoittajia. Sinfonia Lahti toteuttaa Hei me sävelletään! -sävellystyöpajoja koululaisille. Kuopiossa musiikki soi seniori-ikäisten Kulttuurikahvilassa. On myös Kulttuurivalmentaja-tapaamisia, Pizzaa ja Beethovenia -tilaisuuksia ensikertalaisille ja Nuori Kuuntelija -klubeja. Vuonna 2016 orkesterien yleisötyön tilaisuuksia oli yli 1 200 ja osallistujia niissä oli noin 118 000 osallistujaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että taide ja kulttuuri vaikuttavat hyvinvointiin, terveyteen ja jopa parempaan elämänhallintaan.  Musiikkikokemuksille on suuri kysyntä, sillä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit tavoittivat viime vuonna yli 1,3 miljoonaa kuulijaa. Nopeasti muuttuvassa ja kaoottisessa maailmassa taidekokemuksilla on yhä tärkeämpi tehtävä identiteetin muovaajana ja suvaitsevien ajatusten synnyttäjänä. Konsertit ovat helppo tapa nousta arjen yläpuolelle. Miksi emme siis nauttisi ympäristöään herkästi aistivien muusikoiden soitosta ja elävän musiikin eheyttävästä vaikutuksesta.

Mistä on kyse?