Arvioitu lukuaika 2 min

Näin teet 11 vaatteesta 45 asukokonaisuutta

Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi esittelee päällään ja rekissä 11 vaatekappaletta, jotka riittävät edustavaan pukeutumiseen.

Kuva: Antti Kivimäki

Julkaistu

Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi esittelee päällään ja rekissä 11 vaatekappaletta, jotka riittävät edustavaan pukeutumiseen.

RESURSSIVIISAS JOULUKALENTERI 16/24

Liikuntasuunnittelun professori Kimmo Suomi seisoo ryhdikkäänä vaaterekkinsä luona omakotitalossaan Muuratsalossa. Hänen päälleen asettuu ja vaaterekissä roikkuu yhteensä yksitoista vaatekappaletta: siniset farkut, tummat farkut, mustat suorat housut, viisi kauluspaitaa sekä kolme pikkutakkia (musta, sininen ja samettinen). 

Vaatteiden salaisuus on siinä, että kaikki käyvät yhteen kaikkien kanssa. Kertolaskulla tästä saa 45 eri yhdistelmää. 3 x 5 x 3 = 45.

– Ennen kuin lähdin tähän kokeiluun, en uskonut, että näin vähällä vaatemäärällä voi pukeutua riittävän tyylikkäästi ja asiallisesti, Suomi myöntää.

Suomi kokeili vaimonsa Eeva-Liisa Vihisen kanssa materiaalijalanjälkensä pienentämistä Sitran tulevaisuuden kotitalous -hankkeessa muuttamalla kuukaudeksi parinsadan neliön Muuratsalon omakotitalostaan noin neljänkymmenen neliön kaksioon Jyväskylän keskustassa. Pukeutumisneuvoja Maiju Qju auttoi pariskuntaa valitsemaan mukaan pienen mutta riittävän määrän vaatteita.

Palattuaan Muuratsaloon Suomi tajusi, ettei tarvitse kahtatoista pukua. Puolet lähti kirpparille, samoin suuri määrä muita pukineita alusasuista urheiluvaatteisiin.

Kravatteja Suomella oli alun alkaen yli kaksisataa.

– Siinä on paljon työn kautta saatuja lahjoja. Kiinalaisilta kumppaneilta tulee usein joka vierailulla viisi kravattia tuliaisina, ja vieraillessani Brasiliassa Santosin seurassa sain Pelén muistokravatin… 

Suomi säilyttää kravateista 80 kappaletta, lopuista vaimo aikoo tehdä recycling-kellohameen.

– Liiasta luopuminen on tuonut siisteyttä ja järjestystä asuntoon. Olemme päättäneet, ettemme osta uusia vaatteita. Nykyisillä tullaan toimeen pitkään.

Vaatteiden ympäristövaikutukset epäsuoria

Pariskunta Suomi–Vihinen tyhjensi vaatekaapistaan 80 prosenttia, jolloin vaatteiden materiaalijalanjälki putosi 150 kilosta 30 kiloon vuodessa. Materiaalijalanjälki on laskettu MIPS-mittarilla (Material Input per Service Unit) joka kertoo, kuinka paljon luonnonvaroja on kulunut tuotteen tai palvelun koko elinkaaren aikana.

Vaikka suurten vaatemäärien luettelu on spektakuläärista, pukeutumisen suora ympäristötaakka on varsin pieni verrattuna moniin muihin elämän osa-alueisiin. Suomi–Vihisen perheessä materiaalijalanjälki oli alun perin kokonaisuudessaan 69 000 kiloa, josta tavaroiden osuus oli 4 000 kiloa ja vaatteiden osuus 150 kiloa.

Ekotehokkuutta konsultoivan ja mittaroivan D-mat oy:n toimitusjohtaja Michael Lettenmeier kuitenkin huomauttaa, että vaatteissa, kuten tavaroissa yleensäkin, iso osa ympäristövaikutuksista on epäsuoria.

– Suuren tavaramäärän vuoksi moni tarvitsee lisää asuinneliöitä, minkä vuoksi hän ostaa talon kauempaa keskustasta, mikä lisää autoilua… Ja sitten kun asuinneliöitä on enemmän, kotiin ostaa helposti yhä lisää tavaroita, Lettenmeier sanoo.

Liika suihku ja pesu pois

Myös Kimmo Suomella vaatekaapin raivaus on epäsuorasti johtanut yllättävään resurssiviisaaseen oivallukseen.

– Tärkein oppimani juttu on se, ettei tarvitse laittaa paitaa pesuun yhden päivän käytön jälkeen. Paita pysyy raikkaana helposti pari kolme päivää, Suomi kertoo.

– Näissä hommissa ei myöskään tarvitse käydä suihkussa joka päivä. Kun ei käy suihkussa, ei sitä paitaakaan koe likaiseksi, ja toisinpäin. Kuukauden aikana kukaan ei ole sanonut, että haisisin.

Teksti ja kuva: Antti Kivimäki

Resurssiviisaassa joulukalenterissa esitellään päivittäin yksi resurssiviisas teko, joka säästää luonnonvaroja, päästöjä ja lisää hyvinvointia. Resurssiviisaan joulukalenterin tuottaa Sitra.

Lisää Tulevaisuuden kotitalouksista

Aihe

Resurssiviisaus

Luonnonvarojen hupeneminen, väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat yhteiskunnat ympäri maailmaa muuttumaan tehokkaammiksi ja vähäpäästöisemmiksi. Resurssien viisas käyttö on nousemassa kansainväliseksi kilpailuvaltiksi.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?