Siirry suoraan sisältöön

Kuvaaja: Ronan Browne

Julkaistu 29.10.2013

Naurattavat ja naurettavat matkat

Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Samuli Rinne

Samuli Rinne on jyväskyläläinen tutkija ja tohtorikoulutettava.

Pyöräilykampanja innosti autoilijatkin pyörän selkään. Suhtautuminen pyöräilyyn on muuttunut Jyväskylässä vuosi vuodelta myönteisemmäksi.

Pyöräily säästää rahaa ja ympäristöä – ja kaiken lisäksi siitä saa terveellistä liikuntaa. Jos poljen töihin ja takaisin, en välttämättä tarvitse muuta liikuntaa, sillä liikuntaharrastus tulee kätevästi kulkemisen sivutuotteena. Nämä asiat ovat motivoineet minua pyöräilemään, mutta olen huomannut, että yleinen suhtautuminen pyöräilyyn on muuttunut paljon aikaisempaa suotuisammaksi. Meitä pyöräilijöitä kuunnellaan entistä enemmän myös kaupunkisuunnittelussa. Jyväskylän Pyöräilyseuran järjestämä Naurattava/naurettava matka -kampanja on ollut yksi tekijä asenteiden muokkauksessa myönteisemmiksi. Enää kiireiset, menestyneet, perheelliset tai vain yksinkertaisesti kauppa-asioitaan hoitavat ihmiset eivät välttämättä ihmisten mielikuvissa kulje aina autolla – he voivat kulkea myös pyörällä.

Jyväskylän pyöräilyseuran kampanja toteutettiin 20. syyskuuta ja 6. lokakuuta välisenä aikana, ja sen tavoitteena oli kannustaa ihmisiä kulkemaan auton sijaan pyörällä, varsinkin lyhyitä matkoja. Kampanja sisälsi kaksi kilpailua: Naurattava matka -osiossa pyöräilijän tuli kerätä osallistumiskorttiin kuusi tarraa kampanjassa mukana olevista liikkeistä. Tarran sai, jos paikalle oli saapunut pyörällä. Tarrojen keräämisen avulla kannustettiin ihmisiä pyöräilemään kauppaan ja samalla huomaamaan, kuinka naurattavan helppoa ja nopeaa pyöräily on lyhyillä matkoilla. Kilpailuun suhtauduttiin innostuneesti, kortit olivat nopeimmilla osallistujilla täynnä tarroja jo ensimmäisenä päivänä. Naurattava matka -osion palkintona arvottiin isotkin kauppakassit kätevästi kuljettava lastipyörä – ja arpaonni suosi jyväskyläläistä Marjatta Ojalaa.

Kilpailun toisessa, Naurettavat matkat -osassa, kaupunkilaisia pyydettiin kertomaan omasta naurettavan lyhyestä automatkasta, jonka olisi voinut oikeastaan nopeammin tehdä pyörällä tai kävellen. Tarinat olivat rehellisiä, hauskoja ja oivaltavia. Ihmiset olivat hoksanneet, kuinka naurettavalla tavalla usein käytämme autoa lyhyiden matkojen kulkemiseen. Tuomariston mielestä naurettavimman tarinan kertoi jyväskyläläinen Teemu Manninen, joka matkusti autolla kahden korttelin matkan, koska hänellä oli kylmä. Harmi kyllä, myös auto oli jäässä ja sen starttaamiseen ja pysäköimiseen meni itse asiassa reilusti enemmän aikaa kuin matkan kävelemiseen. Palkintoraadin mielestä voittotarina kuvaa hyvin lyhyiden automatkojen naurettavuutta ja sitä, kuinka usein helpolta vaikuttava matka voikin muuttua vaikeaksi, kun liikkumisväline ei sovellu ympäristöön. Raati palkitsi Mannisen lastipyörällä ja jakoi myös kunniamainintoja tarinoille, joissa kuvattiin hyvin muun muassa lasten kanssa autoilua ja liikuntapaikalle liikkumista autolla. Kaikki tarinat ovat luettavissa nettisivuilla www.naurettavamatka.fi.

Kampanjaa mainostettiin usealla mediatiedotteella, netti- ja Facebook-sivujen kautta, sähköpostilistoilla sekä liikkeissä jaettujen esitteiden avulla. Esitteitä vietiin myös pyörien tarakoille sekä autojen tuulilasinpyyhkijöihin. Kampanjaan osallistui reilussa kahdessa viikossa peräti 46 tarinankirjoittajaa sekä 49 tarrojen kerääjää. Osallistujista 15 kirjoitti tarinan sekä keräsi tarroja.

Kampanjan tavoite oli herättää keskustelua pyöräilystä ja autoilusta ja vaikuttaa asenteisiin lyhyiden automatkojen vähentämiseksi. Malmössä vastaavalla, tosin vuosia kestäneellä, kampanjalla pyöräilyä on saatu edistettyä hienosti: kaupungissa alle viiden kilometrin automatkojen osuus saatiin laskettua 50 prosentista 38 prosenttiin. Jyväskylässä kampanja oli vain muutaman viikon mittainen, mutta siitä tehtiin useita juttuja mediaan, joten huomiota pyöräilyn edistäminen kampanjalla ainakin sai.

Vaikeinta kokeilussa oli jyväskyläläisten yritysten saaminen mukaan. Osa liikkeistä ei halunnut lähteä mukaan, jotta ei leimautuisi autovastaiseksi – vaikka kampanja ei sillään ollut autovastainen, vaan kiinnitti huomiota vain hyvin lyhyisiin, tarpeettomiin automatkoihin. Osa liikkeistä ei myöskään uskonut pyörällä kauppaan kulkevien tuovan mukanaan ostovoimaa, vastoin ilmeistä todellisuutta.

Välitöntä, konkreettista vaikutusta kokeilulla oli, kun se sai kaupunkilaiset pyöräilemään ja keräämään tarroja. Lisäksi uudenlaisen pyöräilykulttuurin syntymistä Jyväskylään edistettiin, kun kaupunkikuvaan saatiin nyt kaksi uutta lastipyörää – jotka kuulemma tulevat kovaan käyttöön.

Idea on hyödynnettävissä useammankin kerran ja muissakin kaupungeissa. Suurimpia esteitä lihasvoimin kulkemiselle ovat ihmisten asenteet, ja niitä tämän kampanjan avulla oli mahdollista tuulettaa uudella tavalla.

Mistä on kyse?