Siirry suoraan sisältöön

Julkaistu 10.12.2018

Onko yrittä­jällä tarvetta opiskeluun?

Opiskelu yrittäjätyön ohella on tasapainottelua menetetyn työajan ja oppimisen kesken.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Jussi Riikonen
Puheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät
Jussi Riikonen toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtajana. Hän työskentelee markkinointiviestinnän alalla. Näyttötutkintomestarina hän on toiminut arvioijana sadoissa näyttötutkintotilaisuuksissa.

Elämme aikoja, jolloin yhteiskunnan muutokset ovat suurempia kuin koskaan. Yrittäjän on pysyttävä mukana muutoksessa ja kehitettävä jatkuvasti itseään.

Moni yrittäjä on lähtenyt yrittäjätaipaleelle ilman tähän liittyvää koulutusta. Yrittäjyys on lähtenyt harrastuksesta, jonkin ongelman ratkaisemisesta tai esimerkiksi halusta tehdä asioita toisin.

Yrittäjyyden perusopetukselle on edelleen tarvetta. Esimerkiksi Yrittäjän ammattitutkinto on ollut hyvä ja edullinen yleiskoulutuspaketti. Jatkossa tarvitaan entistä joustavampia opiskelumenetelmiä, jotka kehittävät yrittäjän osaamista.

Eri koulutusasteilla opiskelusuunnan muuttamisen tulisi olla helpompaa. Vaikka verkkokoulutus lisääntyy, perinteisellä koulutuksella on omat hyvät puolensa. Verkostoituminen muiden opiskelijoiden kanssa tarjoaa vertaistukea, mahdollisuuden kehittää palveluita yhdessä ja tarjota isompia kokonaisuuksia usean yrittäjän voimin.

Opiskelu yrittäjätyön ohella on tasapainottelua menetetyn työajan ja oppimisen kesken. Ansionmenetyskorvauksen kaltainen apu madaltaisi pienyrittäjän kynnystä osallistua koulutukseen.

Nuorten yrittäjyyskasvatuksesta monenlaista hyötyä

Nuorten yrittäjyysinto on tällä hetkellä suurempi kuin koskaan. Vuonna 2015 peräti 20 prosenttia nuorista suunnitteli perustavansa yrityksen lähivuosien aikana. Yrittäjyyskasvatusta tulee entisestään tehostaa. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikista tulisi yrittäjiä, mutta on hyvä sisäistää yrittäjämäinen asenne ja ymmärtää talouden periaatteet.

Kun työtön henkilö ryhtyy yrittäjäksi, hänelle tulisi taata mahdollisimman joustava siirtyminen tukien puitteissa. Kevytyrittäjyys on kasvussa ja myös näille henkilöille tulisi mahdollistaa oppisopimuskoulutus.

Lisäkoulutus kiinnostaa monia yrittäjiä. Arjen kiireiden keskellä aikaa voi olla niukasti, eikä koulutuksiin perehtymiselle tai byrokraattisilta tuntuvien lomakkeiden täyttämiselle tahdo löytyä aikaa. Mitä helpompaa hakeminen on, sitä enemmän tulee hakemuksia ja hakijoita. Jos yrittäjä toimii osa-aikaisena, hän saattaa jäädä oppisopimuspaikkojen ulkopuolelle.

Pk-yrityksiin on syntynyt vuosien 2001-2016 aikana 119 000 uutta työpaikkaa. Uusia yrityksiä ja työpaikkoja tarvitaan edelleen. Yrittäjät ja työntekijät taas tarvitsevat entistä joustavampaa koulutusta. Tosin Suomen kilpailukyvyn kannalta tämäkään ei auta kovin paljon, ellemme saa merkittävää työmarkkinauudistusta aikaan.


Sitran
Millä rahalla? -selvitys tarjoaa ensimäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa. Se kertoo, mistä varat tulevat ja mihin ne käytetään tarjoten samalla eväitä sekä rahoitusjärjestelmän että oppimisen kannusteiden kehittämiseen.

Julkaisemme syksyn 2018 mittaan blogitekstejä ja artikkeleita, jotka antavat puheenvuoro rahoitusta myöntäviä ja saavia edustaville tahoille. Puheenvuorojen kautta eri tahot pyrkivät vastaamaan kysymykseen: Miten nykyinen järjestelmämme kannustaa elinikäiseen oppimiseen?

Mistä on kyse?