Julkaistu 04.10.2018

Osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia on monipuolistettava

Vastuuta osaamisen kehittämisen rahoituksesta ei voi sälyttää yhdelle taholle. Oman osansa vastuusta kantavat yhteiskunta, työllistävät organisaatiot ja yksilöt, kirjoittaa Aalto EE:n Hanna-Riikka Myllymäki.
Kirjoittaja
Business Area Director, Director of Public Affairs, Aalto University Executive Education Oy
Hanna-Riikka Myllymäki työskentelee liiketoiminta- ja yhteiskuntasuhdejohtajana Aalto University Executive Education Oy:ssä.

Elinikäinen oppiminen on jälleen otsikoissa, ja paljon keskustellaan siitä, miten osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia voitaisiin parantaa. Kohtalaisen vähän puhutaan kuitenkin koulutusjärjestelmämme kehittämisestä kokonaisuutena ja siitä, että osaamisen kehittämisessä on tärkeää optimoida sekä henkilölle itselleen että hänelle sopivimpaan aikaan ja paikkaan soveltuvat osaamisen kehittämisen muodot.

Maksuton koulutus on yhteiskuntamme hienoimpia asioita. Rajattomasti maksuttomalla tutkintokoulutuksella on myös varjopuolensa. Kuitenkin kaikki keskustelu järjestelmän kehittämiseksi on käytännössä mahdotonta, koska porttiteoria lukukausimaksuista kaikille kaikissa tilanteissa nostetaan välittömästi esille, kun keskustelua yrittää avata. Tutkintokoulutusta käytetään mm. tilanteissa, joissa tarvittaisiin erilaiseen tarpeeseen suunniteltua ja erilaisella tavalla toteutettua koulutusta. Tutkinto-opetus ei ole suunniteltu työssäkäyvien tai työelämäkokemusta jo hankkineiden tarpeeseen, eikä se näiltä osin täytä olemassa olevia osaamisen kehittämisen tarpeita.  Lisäksi jokainen, joka pääsee opiskelemaan ensimmäisen tutkinnon jälkeen, vie paikan henkilöltä, jolla tutkintoa ei vielä ole.

Rakenna verkostosi sinne, missä aiot työskennellä

Kukaan ei enää pärjää pelkällä perustutkinnolla. Kaikkea tarvittavaa osaamista, jota tarvitaan tulevaisuudessa tarvitaan, ei voi hankkia verkosta löytyvillä ilmaiskursseilla. Tietyissä työuran vaiheissa tarvitaan myös strategisempaa laajaa koulutusta. Laajimmat ja kalleimmat koulutukset ovat Executive MBA -ohjelmia. Suomessa on valmiuksia myös maksaa koulutuksesta. Perinteisesti työnantajat ovat maksaneet eri tyyppisistä koulutuksista jo pidempään, mutta myös yksilöiden halu maksaa MBA- ja EMBA -koulutuksista on lisääntynyt viime vuosina. Aalto-yliopiston Aalto EE:ssä on vuosittain yhteensä noin 110 MBA- ja EMBA-opiskelijaa, MBA-opiskelijoista jo 70 prosenttia maksaa koulutuksena itse. Iso merkitys on nimenomaan sillä, että koulutuksen lopputulemana on tutkinto. Tässä mielenkiintoista on se, että suomalaisten akkreditoitujen yliopistojen MBA on tutkinto Suomen rajojen ulkopuolella, mutta ei Suomessa. Tästä syystä uudessa yliopistolaissa pitäisi mahdollistaa myös se, että yksilö maksaa tutkinnosta. Kun nämä koulutukset on suunniteltu ja toteutettu hyvin, on niillä todistetusti valtava vaikutus sekä osallistujaan itseensä, mutta myös organisaatioon, jossa hän on töissä. Aalto EE:ssä on kaikkiaan osallistujia erilaisissa koulutusohjelmissa vuosittain noin 6000, jotka tulevat noin tuhannesta organisaatiosta joko julkiselta tai yksityiseltä sektorilta.

”Vastuuta osaamisen kehittämisen rahoituksesta ei voi sälyttää yhdelle taholle.”

Koulutusjärjestelmäämme on rakennettu rajoitteita, jotka eivät koske ulkomaisia korkeakouluja, joille mahdollistetaan toiminta, joka ei kotimaisille korkeakouluille ole sallittua. Tämä pätee sekä tutkinto- että täydennyskoulutuksessa. Suomalaisia korkeakouluja kannustetaan kovasti koulutusvientiin, tässä oltaisiin varmasti jo paljon pidemmällä, mikäli kotimaassa saisi toimia samoin ehdoin kuin ulkomaiset korkeakoulut.

Suomessa on paljon esimerkkejä myös toimivista rahoitusmuodoista. Esimerkiksi työvoimahallinnon ja organisaatioiden yhdessä rahoittamat koulutukset työttömyysuhan alla oleville henkilöille ovat toimivia, ja niillä on hyvin toteutettuna suuri vaikuttavuus. Yksilöt saavat tarvitsemaansa uutta osaamista ja työllistyvät uusiin tehtäviin, ja organisaatiot saavat osaavia tekijöitä. Järjestelmä kannustaa myös koulutusten järjestäjiä kehittämään koulutuksia, jotka vastaavat välittömiin osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Tämäntyyppinen rahoitusmalli toimii myös muihin tarpeisiin suunnitelluissa koulutuksissa.

Toivottavasti mahdollisuuksia ei rajoiteta, vaan päinvastoin laajennettaisiin jatkossa. Myös yksilö voisi osallistua koulutuksen kustannuksiin maksamalla siitä osan esimerkiksi osaamissetelillä. Myös se, että yksilö saisi vähentää koulutuksen kuluja verotuksessa, lisäisi yksilön mahdollisuuksia kantaa taloudellista vastuuta oman osaamisensa kehittämisestä. Kehittämällä rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena varmistetaan se, että rahoitus suuntautuu jatkossa yhä paremmin osaamisen kehittämisen tarpeiden täyttämiseen.

Sitrassa käynnistyi lokakuun alussa uusi avainalue Osaamisen aika. Ensitöiksemme haluamme muodostaa jaetun käsityksen elinikäisen oppimisen keskeisistä pitkän tähtäimen tavoitteista ja rahoituksen periaatteista. Yhteisen tahtotilan muodostamiseksi tarvitsemme tämän kentän vaikuttajat Suomessa – eli Sinut ja kollegasi. Järjestämme kentän ensimmäisen yhteisen työskentelypäivän tiistaina 9.10.2018. Tervetuloa mukaan!

Mistä on kyse?