archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Osaan minäkin wärkätä!

Wärkkee-päevän tavoitteena on simuloida sitä, kuinka koulutusjärjestelmä saataisiin vastaamaan ketterämmin muuttuvan maailman asettamia tarpeita.

Kirjoittaja

Julkaistu

Uusi koulutus -foorumin Wärkkee-päevä -kokeilusta blogaavat Miikka Kräkin ja Laura Anttonen. Miika Kräkin on sivistystoimen osastopäällikkö ja lukion rehtori ja Laura Anttonen Wärkkee-päevän projektityöntekijä Pielaveden kunnasta.

Aurinkoinen lauantaiaamupäivä koittaa Pielavedellä. Raukean hiljainen kyläkuva on saamassa vipinää ja vilskettä. Wärkkee-päevän toimijat saapuvat pikkuhiljaa Opinporttiin eli Pielaveden lukiolle ja kansalaisopiston tiloihin. Wärkkee-päevän tavoitteena on simuloida sitä, kuinka koulutusjärjestelmä saataisiin vastaamaan ketterämmin muuttuvan maailman asettamia tarpeita.

Jo aamu yhdeksän jälkeen talon käytävillä häärää monenlaisia taitajia. Luokat täyttyivät pikku hiljaa eri alojen värkkääjistä, jotka valmistelevat taitopajoja kävijöitä varten. Alkamassa on tee-se-itse-kulttuurin tapahtuma Wärkkee-päevä. Wärkkee-päevä on tuonut yhteen värkkeejiä Pielavedeltä sekä lähikunnista, jonka lisäksi paikalle on saapunut Mikkeli Hacklabin jäseniä vetämään koodaus- ja robottien ohjelmointityöpajoja.

Wärkkee-päevä on savolainen versio Yhdysvalloissa syntyneestä Maker eli tee-se-itse-kulttuuria edustavasta tapahtumasta. Maker-tapahtumat keräävät yhteen rakentamisesta, kädentaidoista, tieteestä, uudesta teknologista ja taiteesta kiinnostuneita ihmisiä, jotka ovat innostuneita tekemällä oppimisesta sekä oivallusten ja taitojen jakamisesta muille. Maker-kulttuurin tuomista Suomeen on testattu jo pari kertaa Helsingissä järjestetyssä Wärk-festissä positiivisin tuloksin.

Wärkkee-päevän osanottajat värkkeejät pääsevät kokeilemaan taitojaan erilaisissa käsityöpajoissa; yksi luokka on täyttynyt huovutus-, keramiikka-, lasi-, päre- ja tuohitöiden tekijöistä. Toisessa luokassa värkätään hopeakoruja langasta ja lusikoista, mosaiikkitöitä ja posliininmaalausta. Pääseepä taitojaan testaamaan kankaanpainannassakin. Käytävältä kuuluu kaasupolttimen pohina, siellä sulatetaan lasista helmiä.

Kahvihuoneesta kuuluu kikatusta, siellä tuunataan kuppikakkuja karkeista ja erilaisista kuorrutteista. Lettipajassa opetellaan kädestä pitäen muun muassa fishbone- ja köysiletin tekoa.

Lapset askartelevat aulassa paperista ja sanomalehdistä veneitä ja hattuja uusiokäyttöteeman mukaisesti. Liikuntasalissa lapset opettelevat jalkapallon alkeita ja temppurata vie ylimääräiset energiat, joita mahdollisesti on kertynyt varastoon.

Robottien rakennusta ja Disco Doggy

Kolmannessa kerroksessa Hacklab Mikkeli tarjoaa mahdollisuuden kokeilla robottien rakentamista ja ohjelmointia sekä 3D-tulostamista. Silmät kiiluen lapset ohjaavat robotteja näytön avulla. Vanhemmat ja nuoret pääsevät kokemaan ohjelmoinnin saloja. Varsinaista koodia ei tarvitse vääntää, riittää että, muodostaa valmiita käskyjä valmiista palikoista ja numeroiden avulla käskyjä on mahdollista tehostaa.  Tulostin suoltaa Hacklabin tunnuksia solkenaan. Tulostusta seuratessa saa hyvän kuvan 3D-tulostamisen ideasta. Lapset saavat mukaansa muovisen punaoranssin tunnuksen.

Tämä toimii! -teknologiakilpailussa 10 parhaan joukkoon sijoittunut Pielaveden Yhtenäiskoulun tiimi esittelee uteliaille moottorilla varustetun Disco Doggynsa. Karvaisempien doggyjen ystävät saavat silitellä ja juoksuttaa myös ulkona olevia kaverikoiria. Wärkkee-päevän teemaan hyvin sopiva ideapaja, jossa muodostetaan kennolevyn, kahden akselin, neljän pyörän ja A4 sanomalehden avulla liikkuva laite, johon voi käyttää lisänä kuumaliimaa ja erikeepperiä. Haaste on heitetty ja ryhmävärkkääjät toteuttavat aivotyönsä tuloksia. Tietokilpailu vanhoista esineistä ja matkakuvista saavutti myös suosiota. Myös lovileikkaus oli esillä ja osoittautui haastavaksi työksi.

Yli kymmenen nuoren ryhmä ympäri Eurooppaa on yhdessä mallintanut ja rakentanut formulapeliä nettiin. F1-auton mallintaminen tietokoneella olevasta prototyypistä 3D-tulosteeksi oli kiinnostaa osa tiimityötä. Yksi ryhmän jäsenistä on Pielavedeltä keväällä valmistuva uusi ylioppilas.

Onneksi sää suosi koko päivän. Pihalla halukkaat saivat osallistua puistojoogaan, ja tutkailla lähempää paikalle tuotua metsäkonetta, paloautoa ja ambulanssia. Varsinkin lapset tutustuivat innolla paloauton sisältöön.

Wärkkee-päevän tavoitteena on simuloida sitä, kuinka koulutusjärjestelmä saataisiin vastaamaan ketterämmin muuttuvan maailman asettamia tarpeita. Tekemällä oppimisen ja kokeilemisen tiedetään olevan tehokkaita tapoja oppia uutta, mutta tätä ajattelua ei aina hyödynnetä esimerkiksi kouluissa.

Sitran Uusi koulutus -foorumi on työskennellyt joulukuusta 2014 asti pohtien, miten suomalaista koulutuskenttää voitaisi kehittää. Wärkkee-peävä oli yksi Uusi koulutus -foorumin toteuttamasta kokeilusta, joiden avulla selvitetään uuden koulutuksen haasteita ja testataan, kuinka koulutuskenttää voidaan parantaa käytännössä.

Tekemisen esittely Wärkkee-päevässä oli onnistunutta ja toi esiin laajat mahdollisuudet kehittää tapahtumaa eteenpäin ja järjestää sitä uudelleen myös lähitulevaisuudessa. Lähes jokaisessa pisteessä pääsi itse osallistumaan tekemiseen. Paikalle on saapunut mukavasti innokkaita ihmisiä vauvasta vaariin. Lapsiperheet ja eläkeläiset ottivat päivän erityisen hyvin vastaan. Kaikkiaan kävijäarvio on noin 300 osallistujan luokkaa eli lähes kymmenen prosenttia Pielaveden väkiluvusta. Onnistunut päivä avasi uusia aivosoluja ja vei ennakkoluuloja – Osaan minäkin wärkätä.

Wärkkee-Päevä on osa Sitran Uusi koulutus -foorumin kokeiluja. Mitä muuta foorumi on kokeillut? Se selviää täältä.

Uusi koulutus -foorumi on saamassa työnsä päätökseen ja foorumin viestit julkaistaan Rakkaudesta oppimiseen -tapahtumassa 4.6. Hyppää mukaan paikan päällä tai verkossa!

Mistä on kyse?