Julkaistu 22.03.2018

Piirissä ollaan yhdenvertaisia

Keskustelu piirissä luo aitoa vuorovaikutusta ja luottamusta, ja sitä voi hyödyntää hyvin monenlaisissa organisaatioissa tutkimusmaailmasta järjestöihin.
Kirjoittaja
Laura Arikka on pastori, joka toimii tällä hetkellä yhteisötyön asiantuntijana ev.lut.-kirkon Kirkkohallituksessa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat esimerkiksi kirkon ihmisoikeustyö, verkostoyhteistyö, vaikuttamistoiminta, kouluttaminen ja uskontodialogin tukeminen.

Piirissä toimiminen ja keskusteleminen on minulle tuttu tapa lapsuudesta lähtien. Ollessani partiossa opimme uusia taitoja piirissä istuen ja puuhaten, sisällä tai ulkona ollessamme. Keskustelimme, kehitimme ja kokoustimme kasvotusten piirissä.

Partioliike on maailman suurin rauhanliike, johon kuuluu yli 40 miljoonaa jäsentä. Ympäri maailmaa lapset, nuoret ja aikuiset istuvat piirissä ja vievät asioita, itseään ja tärkeitä tekoja eteenpäin.

Piirissä ei kysellä, kuka on minkäkin alan asiantuntija tai minkälainen sosioekonominen tausta ihmisellä on. Piirissä ollaan yhdenvertaisia. Jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi, jokainen näkee toistensa kasvot. Useimmiten tavoitteena on, että jokaisella piirissä olevalla on mahdollisuus sanoa jotakin. Piirissä kaikki ovat yhtä lähellä ja yhtä kaukana keskipisteestä, olkoon se sitten keskustelu tai toiminto. Ei ole takarivin pakomahdollisuutta eikä eturivin ärsyttävää innokkuutta. Piirissä istuminen voi puuduttaa jalat, mutta se ehkäisee tehokkaasti myös puuduttavaa pöytien ja puhelinnäyttöjen takaa työskentelyä ja hankaloittaa sopivasti latautuvan läppärin sylissä pitämistä. Keskellä on vain tilaa. Tilaa oppia, kuunnella, katsoa, keskustella.

Piirissä ei kysellä, kuka on minkäkin alan asiantuntija.

Tähän toimintatapaan ja kulttuuriin opetellaan ja kasvetaan partiossa, jokaisella on siihen mahdollisuus. Maailma muuttuu, mutta muutosta ja sen mukana tuomia mahdollisuuksia, uusia asioita, keskustelunaiheita ja toimintatapoja käsitellään edelleen piirissä istuen. Suomessa, Ruotsissa, Ugandassa, Perussa, Intiassa, kasvavissa miljoonakaupungeissa, yhteisissä kansainvälisissä tapahtumissa, jotka kokoavat yhteen kymmeniä tuhansia ihmisiä eri kulttuureista ja katsomuksista. Piiri toimii partiossa edelleen, yli sata vuotta liikkeen perustamisen jälkeenkin.

Minulle havahduttavaa on ollut, että olen huomannut piirien toimivan muuallakin kuin partiossa. Aiemmin ajattelin, että jokaisessa organisaatiossa, yhteisössä ja kontekstissa on omat toimintatapansa ja lainalaisuutensa. Partiossa omansa, samoin kuin vaikkapa akateemisessa maailmassa, kirkossa, järjestöissä ja vaikuttamistyön piirissä. Mutta olen huomannut että näissäkin, hyvin erilaisissa organisaatioissa, piiri todella toimii ja tuo lisäarvoa toimintakulttuuriin. Kyse ei välttämättä olekaan yhteisön tai organisaation tavoista, vaan yksinkertaisesta ja toimivasta toimintamallista, jota voi soveltaa eri paikoissa.

Piirissä keskustelu todella toimii monissa erilaisissa organisaatioissa.

Olen havahtunut tähän useassa eri tilanteessa. Erätauon kehittäjäryhmän jäsenet aloittivat jokaisen tapaamisen istumalla piirissä. Piirit olivat ryhmäläisille voimakkaita kokemuksia. Rippileireillä nuoret ja aikuiset viettävät paljon aikaa yhteisessä piirissä. Tämä on epätavallista kokonaiskirkon kontekstissa. Työskennellessäni ihmisoikeustarkkailijana kriisialueilla huomasin, että kansainvälinen tiimimme voi erilaisten piirisovelluksien vuoksi paremmin kuin muut.

Piiri luo aitoa vuorovaikutusta ja luottamusta. Piiri, joka on minulle niin yksinkertainen ja totuttu malli, toimii myös muualla.

Lue Erätauko-työkalu keskustelutilaisuuden käytännön järjestelyistä: Tila ja käytännön asiat

Mistä on kyse?