KUva: Johannes Romppanen

Julkaistu 16.03.2016

Ristiinpölytystä korkeakoulutukseen

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala pohdiskeli vastikään SYL:n 95-vuotisjuhlaseminaarissa, miksi Suomen valtava digitalisaatiopotentiaali ei ole kääntynyt edelläkävijyydeksi. Yhdeksi syyksi Puumala ehdotti siilomaista tapaa toimia ja peräänkuulutti ristiinpölytyksen ja vuorovaikutuksen merkitystä. Jäimme miettimään, mitä nämä siilot korkeakoulukentällä ovat ja miten niiden yli loikitaan?

Jotta ymmärrämme maailmaa, jäsennämme tekemistämme ja organisoidumme toimimaan, tarvitsemme jonkinlaisia rakenteita, osastoja, rajauksia ja toimintalinjoja. Korkeakoulukentällä tällaisia ovat koulutussektori, koulutusala, koulutusohjelmat, oppiaineet, tutkinnot ja tieteenalat.

Ilman vuoropuhelua rakenteet voivat muodostua siiloiksi. Tämä näkyy esimerkiksi tiedon muodostuksessa. Artikkelissaan Tiede 2.0 haastaa perinteisen tutkimuksen Timo Hämäläinen ja Göte Nyman osoittavat, että muuttuvassa ja ennakoimattomassa keskinäisriippuvuuksien maailmassa pitkälle viety erikoistuminen saattaa tuottaa liian kapea-alaista tietoa. Kun monia vaikuttavia tekijöitä ja vuorovaikutussuhteita jää tarkastelun ulkopuolelle, kokonaisuus ja ilmiöiden monimutkaiset riippuvuussuhteet saattavat jäädä ymmärtämättä.

”Uudet oivallukset, tieteel­liset läpimurrot ja radikaalit innovaatiot syn­tyvät yhä useammin usean eri alan tietojen luovista yhdistelmistä. Tämä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta toisiaan täydentävien alojen asiantuntijoiden kesken.” Hämäläinen ja Nyman tähdentävät.

Vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja eri alojen osaajien ja oppijoiden yhteen tuominen ovatkin ensiarvoisen tärkeitä myös korkeakoulukentällä. Koulutussektoreiden välinen yhteistyö, laajat monialaiset opintokokonaisuudet, ilmiölähtöinen lähestymistapa ja eri alojen opiskelijoille yhteiset opinnot ovat hyviä siilojen murtajia. Samaa työtä tekevät kaikki projektit ja toimijat, jotka edistävät eri alojen osaajien ja oppijoiden yhteen tuomista – Oppimo, Demola, Desing Factory muutaman mainitaksemme.

Yrittäjyysopinnot tapa oppia ja oivaltaa yhdessä

Tulevaisuuden työn markkinoilla yhä useampi tarvitsee yrittäjyystaitoja tai vähintäänkin yrittäjämäisyyttä. Sen lisäksi, että yksinyrittäjien ja kevytyrittäjien määrä on ollut viime vuodet nousussa, tarvitaan monessa palkkatyössä ongelmanratkaisua, itseohjautuvuutta, verkostoitumista, mahdollisuuksiin tarttumista sekä asioiden luovaa yhdistelyä – yrittäjämäistä otetta. Sama pätee tietysti myös itse työn löytämiseen. 

Suomalaiset nuoret ovat onneksi yrittäjähenkisiä. Suomen Yrittäjien ja Otuksen tekemä selvitys ”Opiskelijasta yrittäjäksi” kertoo, että 21 % korkeakouluopiskelijoista pitää yrittäjäksi ryhtymistä tai yrittämistä todennäköisenä uravaihtoehtona. Toisaalta opiskelijoiden kesken on vahvaa alakohtaista vaihtelua siinä, kuinka todennäköisenä he pitävät yrittäjäksi ryhtymistä tai miten yrittäjämäisesti he suhtautuvat työntekoon ylipäätään.

Korkeakoulukentällä yrittäjyysopinnot ovat esimerkki siilojen murtamisesta. Perinteisesti – hieman siilomaisesti – ajatellaan, että yrittäjyysopinnot soveltuvat parhaiten niille, jotka joko suunnittelevat perustavansa yrityksen tai joita jo opintoalan kautta kiinnostaa liiketalous ja raha.

Parhaimmillaan yrittäjyysopinnot toteutetaan kuitenkin niin, että eri alojen ja korkea-asteiden opiskelijat kohtaavat toisensa. Yksi hyvä esimerkki on NY Start Up -ohjelma, joka on startannut yhteensä 17 korkeakoulussa. Ohjelmassa opiskelijat perustavat oikealla rahalla toimivan NY-yrityksen, ja saavat mahdollisuuden soveltaa omaa osaamista käytäntöön yhdessä muiden kanssa. Monessa korkeakoulussa ohjelma toteutetaan koulutussektorit, -alat ja -ohjelmat poikkileikkaavasti, jolloin yrittäjyyttä ja työelämätaitoja harjoitellaan yhdessä muiden alan osaajien kanssa. Samalla myös opitaan toisilta.  Uskomme, että tällaisissa kohtaamisissa ja yhteisessä tekemisessä syntyy rajat ylittävää oppimista ja uusia oivalluksia – niitä asioita, jotka mahdollistavat Puumalankin peräänkuuluttaman edelläkävijyyden.

Kirjoittajat: Milma Arola Sitrasta ja Petri Katajarinne Nuori Yrittäjyys ry:stä

Mistä on kyse?