Arvioitu lukuaika 2 min

Tiede 2.0 haastaa perinteisen tutkimuksen

Tieteelliset läpimurrot syntyvät yhä useammin monen eri alan tietojen luovista yhdistelmistä.

Kuva: Johannes Romppanen

Julkaistu

Uutta tietoa ei enää tuoteta pelkästään porautumalla syvälle yhteen tutkimusalueeseen. Tieteelliset läpimurrot syntyvät yhä useammin monen eri alan tietojen luovista yhdistelmistä, kirjoittavat Timo Hämäläinen ja Göte Nyman uusimmassa Kanava-lehdessä.

Uutta tietoa ei enää tuoteta pelkästään tavanomaisella tieteellisellä meto­dilla eli porautumalla yhä syvemmälle yhteen tutkimusalueeseen. Uudet oivallukset, tieteel­liset läpimurrot ja radikaalit innovaatiot syn­tyvät yhä useammin usean eri alan tietojen luovista yhdistelmistä. Tämä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta toisiaan täydentävien alojen asiantuntijoiden kesken. Debatin sijaan tarvi­taan dialogia, analyysien oheen eri tiedonaloja yhdisteleviä synteesejä.

”Talouden ja yhteiskunnan kasvava erikoistuminen ja viime vuosikymmenten nopea murros ovat merkittävästi lisänneet yksilöiden ja organisaatioiden päätöksentekoon liittyvää monimutkaisuutta ja epävarmuutta. Päätöksenteon suurimmat ongelmat eivät enää liity tiedon hankintaan vaan sopivien tulkintakehysten puutteeseen,” kirjoittavat Timo Hämäläinen ja Göte Nyman Kanava-lehden lokakuun numeron artikkelissa Tiede 2.0. haastaa perinteisen tutkimuksen.

Tiedemaailma korostaa yleistettävis­sä olevaa ja julkilausuttua tietoa, mikä sivuut­taa päätöksenteon ja oppimisen kannalta tär­keän, käytännön toimintaan liittyvän hiljaisen ja kontekstisidonnaisen tiedon.

”Tällainen ruo­honjuuritason tieto on kuitenkin tärkeää, jotta käytännön ongelmia voidaan ymmärtää riit­tävän syvällisesti ja niihin kyetään löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut. Esimerkiksi päätöksenteon kannalta relevantin tiedon luonne nähdään usein turhan kapea-alaisesti,” jatkavat Hämäläinen ja Nyman.

Viheliäisiin ongelmiin tartuttava uusilla työkaluilla

Useimmat tärkeät politiikkaongelmat, kuten vaikkapa ilmastonmuutos, nuorten syrjäyty­minen ja eriarvoisuuden kasvu, ovat monimutkaisia ja ”viheliäi­siä” politiikkaongelmia (wicked problem), jo­ta ei voi ratkaista yksinkertaisia viitekehyksiä soveltamalla. Niihin liittyy paljon epävarmuutta ja monimutkaisuutta, mikä haastaa kansainvä­listen järjestöjen suositteleman – ja Suomes­sakin suosiotaan kasvattaneen – tutkimustie­toon perustuvan (evidence-based) päätöksen­tekomallin.

Tutkimustiedon kapea-alaisuudesta ja his­toriallisuudesta johtuen sitä kannattaa hyö­dyntää ”viheliäisten ongelmien” kanssa mo­nipuolisesti, mutta myös täydentää käytännön kokemustiedolla ja tulevaisuuden visioinnilla.

Uusia toimintamalleja päätöksentekoon

Päätöksenteon näkökulmasta kompleksiteettikuilua voidaan kaksikon mukaan kuroa um­peen ja hallinnan tunnetta parantaa ainakin kahdella tavalla:

  1. Vähennetään päätöksenteon kohteena olevan järjestel­män tai ilmiön monimutkaisuutta. Tämä vähentää päätöksentekijöiden tiedonkäsittelyn tarvetta. Siihen päästään mm. systeemin toiminnan mallintamisella ja teoretisoinnilla sekä sitä koskevan tiedon ki­teyttämisellä esimerkiksi tunnuslukuihin. Monimutkaisuutta ja epä­varmuutta voidaan vähentää myös kehittämällä yhteisiä visioita, arvo­ja ja pelisääntöjä, jotka ohjaavat ja rajaavat eri toimijoiden valintoja. 
  2. Lisätään päättäjien strategisia vaihtoehto­ja monipuolistamalla heidän ajatteluaan sekä luomalla uusia toimenpidevaihtoehtoja. Tähän lähestymistapaan kuuluvat tulevai­suuden ennakointitoiminta (esimerkiksi vaih­toehtoiset skenaariot), monipuolinen ja aktii­vinen kokeilutoiminta, sidosryhmiä osallista­vat päätöksentekoprosessit, verkostoyhteis­työn laajentaminen, erilaista asiantuntemus­ta yhteen tuovat visiointi-, strategia- ja oppi­misprosessit, avoin innovaatiotoiminta sekä yksityisen ja julkisen sektorin tiivis yhteistyö.

Näitä kahta tapaa tukea monimutkaisen järjestelmän päätöksentekoa kannattaa käyttää yhdessä, mutta toimintaympäristöstä riippuen jompikumpi niistä yleensä muodostuu tärkeämmäksi.

”Suurten murrosten aikana tarvitaan etenkin jälkimmäistä, eli paljon uutta ajattelua, vuoro­vaikutteisia oppimisproses­seja sekä avoimuutta uusille yhteistyösuhteille ja toimintavaihtoehdoille,” kaksikko argumentoi.

Lue koko artikkeli Kanavan viimeisimmässä numerossa (7/2015).

Teema

Koulutus

Sitra pyrkii vahvistamaan päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä tarttua yhdessä tulevaisuuden kannalta tärkeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Koulutustoimintamme tavoite on saada aikaan uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Toiminnassamme pyrimme luomaan oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun ja kehittämisen.

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?