Oras Tynkkynen.

Julkaistu 05.12.2018

Saastunut ilma on terveellinen muistutus

Asiantuntijamme Oras Tynkkynen seuraa YK:n ilmastoneuvotteluja paikan päällä Puolassa. Tältä siellä näyttää.
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Oras Tynkkynen auttaa Sitraa hahmottamaan, miten Suomesta voidaan rakentaa hiilineutraali kiertotalous. Hän työskentelee erityisesti ilmastoratkaisujen ja niitä edistävien ohjauskeinojen parissa.

Ensimmäisenä Katowicessa kiinnittää huomiota hajuun. Katku muistuttaa savua, joka tulee takkaa sytyttäessä ennen kuin tuli alkaa palaa kunnolla.

Haju ei kuitenkaan tule polttopuista, vaan hiilestä. YK:n ilmastokokouksen isäntämaa saa yhä noin 80 prosenttia sähköstään hiilestä. Maan suunnitelmien mukaan osuus olisi 50 prosenttia vielä vuonna 2040.

Kun bussissa Oświęcimista kokouspaikalle katsoo Bieruńin kohdalla ikkunasta oikealle, näkee Piastin hiilikaivoksen. Kun vähän ennen Tychyä katsoo vasemmalle, silmään osuu savu Tauron Ciepłon hiilivoimalasta.

Hiiliriippuvuuden hinta on kova. Euroopan 50 saastuneimmasta kaupungista Puolassa sijaitsee 33 – joukossa myös Katowice.

Ilmansaasteet aiheuttavat maassa liki 50 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Tämän takia puolalaiset menettävät yhteensä arviolta yli puoli miljoonaa elinvuotta.

Suomi on pitkään vähentänyt kivihiilen käyttöä ja sitoutunut ajamaan sen alas vuonna 2029. Meikäläisestä näkökulmasta Puolaa on helppo kummeksua ja arvostella – ja ihan syystä.

Mutta onko asetelma aivan näin yksinkertainen?

Ilmastokokouksessa Puolan johtajat ovat puolustaneet kotimaisen hiilen käyttöä energiaturvallisuudella, kansantaloudella ja työpaikoilla. Jos perustelut kuulostavat tutuilta, ne ovat tismalleen samoja, joita Suomessa käytetään turpeen puolesta.

Turpeen polton vähentämiselle – saatikka lopettamiselle – ei Suomessakaan ole rohjettu asettaa tavoitteita. Turve on Suomelle samassa asemassa kuin kivihiili Puolalle: kotimainen mutta saastuttava polttoaine, josta luopuminen on poliittisesti kiusallista mutta välttämätöntä.

Meillä Suomessa hengitetään maailman raikkainta ilmaa. Se on seurausta muun muassa harvasta asutuksesta ja vuosikymmenien työstä saasteiden vähentämiseksi. Osittain se johtuu kuitenkin myös siitä, että olemme ulkoistaneet saasteita muille.

Ostamme muista maista näennäisen halpoja tavaroita, joista tuotantomaiden asukkaat maksavat terveydellään. Osin kulutuksemme takia joku hengittää tälläkin hetkellä saastunutta ilmaa Kiinassa – ja Puolassa.

Kivihiileen nojaava energiapolitiikka on lyhytnäköistä, ja siitä maksavat kovimman hinnan ilmaston lisäksi puolalaiset itse. Saasteet kuitenkin muistuttavat puolalaisia olemassaolostaan joka päivä.

Ehkä saastunut ilma onkin terveellinen muistutus valintojemme seurauksista. Ehkä me Suomessakin punnitsisimme asioita hieman toisin, jos näkisimme kulutuksen täyden hinnan.

Mistä on kyse?