Julkaistu 07.05.2018

Seitsemän vinkkiä vision tekijälle

Katso alta seitsemän tärkeää oppia ja periaatetta vision rakentamisesta.
Kirjoittajat
Asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Jenna Lähdemäki työskentelee Sitran ennakointitiimissä kestävän hyvinvoinnin vision ja koulutuksen tulevaisuuden parissa. Jennaa työllistävät etenkin keväällä 2018 julkaistava Sustainability, human well-being and the future of education -kirja ja Seuraava erä -visiotyö.
Johtaja, Ennakointi ja strategia, Sitra
Paula Laine vastaa Sitran ennakointi- ja strategiatoiminnoista. Kestävän hyvinvoinnin visio sekä mm. Sitran Megatrendit syntyvät Paulan luotsaamassa ennakointitiimissä.

Olemme koonneet seitsemän oppia ja periaatetta, jotka ovat osoittautuneet hyödyllisiksi Seuraava erä -visiotyössä. Tässä ne ovat, olkaa hyvät!

1. Pohdi hetki vision tarvetta

Kysyntä visioille eli toivottaville tulevaisuudenkuville riippuu pitkältikin siitä, missä määrin muutosta yhteisöltä tai organisaatiolta tulevaisuudessa vaaditaan. Siltä varalta, että edessäsi on vuoristorataa, voi vision olemassaolo olla hyvä idea. Visio luo yhteisön jäsenille pitkän tähtäimen kiinnittymispisteen, ja visiot auttavat näkemään reittejä toivottavaan tulevaisuuteen.

2. Rakenna porukalla!

Jotta visio oikeasti ohjaa toimintaa, eikä jää pölyttyneeksi paperiksi, ihmisiä pitää olla laajasti mukana vision rakentamisessa. Visio ei voi olla muutaman ihmisen hengentuotos. Siksi mukaan visiotyöhön kannattaa kutsua organisaation omia asiantuntijoita, mutta parhaassa tapauksessa myös muita sidosryhmiä. Voisitko osallistaa yhteistyökumppaneitasi visiosi rakentamiseen?

Voit analysoida tarkemmin visiosi kannalta tärkeimpiä sidosryhmiä esimerkiksi tämän työkalun avulla.

3. Hyödynnä Joukkoälyä!

Kun lähdet rakentamaan visiota, haastattele kollegoitasi:

  • Mikä heille on erityisen tärkeää organisaation isossa kuvassa eli visiossa?
  • Mitä visio heille merkitsee?
  • Mihin kysymyksiin vision pitäisi vastata?
  • Miten maailma on muuttunut siitä, kun organisaatiosi visio on edellisen kerran päivitetty (jos sellainen on ollut)?
  • Mitä toiveita heillä on työskentelytavoille, joilla visio muodostetaan

4. Hyppää pois kapulakielisyydestä

Taustalla saattaa olla hieno ajatusrakennelma, mutta yritykset kuvata se täsmällisesti johtavat helposti luotaantyöntävään kapulakieleen. Siksi on usein parempi vaihtoehto valita lyhyt ja vetoava tiivistys visioksi – jota kautta sitten pääsee avaamaan sen taustalla olevan hienon ajatuksen tarvittaessa.

5. Älä haksahda päälle liimattuun sloganiin

Kun vision kieltä viilataan vetoavaksi, vaarana toisessa ääripäässä vaanii keinotekoinen slogan. Suuri riski tähän on, jos vision viestinnällinen muotoilu tehdään jälkikäteen eri ihmisten toimesta kuin itse sisältö on mietitty. Pahinta on kuitenkin, jos varsinaista visiota ei edes ole, vaan sitä korvaamaan tilataan pelkkä mainoslause, joka ei edes tyylillisesti istu organisaation tekemisen tapaan tai sen esiintyjien tyyliin. Tällöin visiosta voi tulla vaivaannuttava hokema, jota käytetään lähinnä naljailutarkoituksiin.

6. Unohda puhdasoppisuus

Parhaimmillaan visioon kiteytyy yhteisön jäsenille tärkeitä merkityksiä. Jotta näin voi olla, on hyväksyttävä se, että jokainen tulkitsee merkityksiä ja niitä kuvastavaa visiota omista lähtökohdistaan. Ainakin takavuosina käytetyt vision (tai arvojen) jalkautusprosessit saattoivat painottua menetelmiin, joilla kukin opetteli rimpsun sanasta sanaan ”oikein”. Tällä menetelmällä on vaikeaa tavoittaa henkilökohtaista sitoutumista. Hyvä visio ei määrittele haluttua tulevaisuutta liian tarkasti. Visiota tulee olla mahdollista tulkita eri tavoin, mutta kuitenkin siten, että se herättää halua samansuuntaiseen toimintaan.

7. Älä yritä miellyttää kaikkia

Hiustenhalkomisen vastakohtana visiotyössä vaanii houkutus löytää lopputulos, johon kaikki voivat sitoutua ja joka ei pahastuta ketään. Näin päädytään joko itsestään selvään tai kaikkea kaikille tarjoilevaan ympäripyöreyteen. Tällainen visio ei puhuttele kunnolla ketään.

Lyhyesti

Hyvän vision tunnusmerkit

  • Hyvä visio herättää kiinnostusta eikä jää unohduksiin eli nousee esiin ainakin silloin tällöin.
  • Kuvaa nykytilasta poikkeavaa asioiden tilaa, eli ei perustu jonkun asian pitämiseen ennallaan tai uhkaavan vaaran torjumiseen.
  • On aito ja luonteva yhteisölleen – hyvänä happotestinä toimii, pystyykö kuka tahansa yhteisön jäsen julkilausumaan vision luontevasti.
  • Välttää yksisuuntaisuutta ja mustavalkoisuutta – voidaan kuvata monin eri tavoin, käy dialogia.
  • Kohderyhmä on mietitty etukäteen, kieli ja tekotapa on sovitettu tarkoitukseen.
  • Ei miellytä kaikkia.
  • Innostaa jatkopohdintaan ja tulkintaan.

Mistä on kyse?