Sitra

Julkaistu 27.04.2020

Selvitys: Kestävä toipuminen vie kohti Pariisin ilmastotavoitteita

Climate Action Trackerin tuoreen selvityksen mukaan globaalit päästöt vähenevät nyt selvästi. Syytä juhlaan ei kuitenkaan ole, ellei tietä ulos kriisistä rakenneta kestävästi.
Kirjoittaja
Kirjoittajan profiilisivu: Tuuli Hietaniemi
Asiantuntija, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra
Tuuli Hietaniemi on Hiilineutraali kiertotalous -teeman asiantuntija. Tuulin työnkuvaan kuuluu tuottaa tietoa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tueksi.

Ennen pandemiaa olimme matkalla kohti kolme astetta kuumempaa maailmaa. UNEP varoitti ennen vuodenvaihdetta, että päästökuilun kurominen umpeen vuoteen 2030 mennessä vaatisi yli seitsemän prosentin vuosittaisia päästövähennyksiä. Vuosi vaihtui, pandemia alkoi – ja globaalit päästöt kääntyivät laskuun. 27. huhtikuuta julkaistussa selvityksessä Climate Action Tracker arvioi, että energiantuotannon ja teollisuuden päästöt vähenevät tänä vuonna 4–11 prosenttia. Olemmeko siis oikealla polulla?

Climate Action Tracker hahmottelee selvityksessään lähivuosien talousnäkymille kaksi polkua, optimistisen ja pessimistisen toipumisen. Polut on yhdistetty viiteen tapaan elvyttää taloutta koronakriisin jälkimainingeissa. Mustimmassa vaihtoehdossa työllisyyttä ja talouskasvua haetaan fossiilienergiasta, toisella laidalla investoidaan vahvasti muun muassa uusiutuviin.

Olemmeko siis oikealla polulla?

Mallinnuksen tuloksena on saatu joukko erilaisia, vuoteen 2030 ulottuvia päästöpolkuja. Ilmaston kannalta parhaassa vaihtoehdossa maailman päästöt vuonna 2030 olisivat selvästi alle puolet (24–27 Gt) siitä, mihin ne huonoimmassa vaihtoehdossa päätyisivät (55–61 Gt). Vuonna 2018 globaalit päästöt olivat noin 55 gigatonnia.

Ilmaston kannalta paras vaihtoehto veisi globaalit päästöt Pariisin ilmastosopimuksen vaatimalle polulle.

Selvitys varoittaa lääkitsemästä pandemian aiheuttamaa talousahdinkoa ympäristön ja ilmaston kannalta lyhytnäköisesti. Maat voivat painaa paniikkinappulaa ja esimerkiksi käynnistää kertaalleen kuopattuja hiili-investointeja. Seurauksena maailman päästöt nousisivat vuonna 2030 suuremmiksi kuin tilanteessa, jossa pandemia ei olisi puhjennut.

Vaikka hiilivoiman kaltaisiin ratkaisuihin ei sorruttaisi, ilmasto ei kiitä myöskään paluusta koronaa edeltävään aikaan. Ilman lisätoimia päästöt kipuaisivat vääjäämättä entiselle tasolleen, vain pienellä viiveellä. Vastaava kehityskulku nähtiin reilun kymmenen vuoden takaisen finanssikriisin jälkeen.

Investointeja kestäviin kohteisiin

Selvitys kannustaakin ohjaamaan investointeja kestäviin kohteisiin – kuten Sitrankin tuore työpaperi – esimerkiksi rakennusten energiaremontteihin, uusiutuvan energian tuotantoon tai vaikkapa julkisen ja kevyen liikenteen investointeihin. Climate Action Tracker nostaa esiin lisäksi joukon maatason konkreettisia toimia. Mukana on sekä varoittavia esimerkkejä että onnistumisia. Jälkimmäisistä esimerkki on Milanon kaupungin päätös lisätä autoilta vapautunutta tilaa kevyelle liikenteelle.

Korkean tason keskustelut ilmaston kuumenemisesta jatkuvat maailmalla – muun muassa huhtikuun lopun Petersberg Climate Dialoguessa, jossa mukana monien maailman ministerien joukossa on myös Suomen ympäristöministeri Krista Mikkonen. Vuodesta 2010 Saksassa järjestetty tapahtuma on loistava paikka pohtia, miten koronakriisistä noustaan talouden ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Tällä kertaa verkossa tapahtuvaan keskusteluun ottavat osaa myös Saksan liittokansleri Angela Merkel ja YK:n pääsihteeri Antonio Guterrés.

Merkelin, Guterrésin ja muiden päättäjien puheenvuoroja voi seurata verkossa maanantaina 27.4. ja tiistaina 28.4.2020. Ne voivat antaa osviittaa päästöpolusta, jolle maailma on pandemian jälkeen astumassa.

Mistä on kyse?