Kuva: Espoon kaupunki

Julkaistu 05.06.2015

SmartClean – Edelläkävijäenergiaa maan uumenista

Kirjoittaja

Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola on ihmisistä innostunut insinööri ja innovaatioaktivisti. Hän on kartuttanut työkokemusta mm. yrittäjänä, headhunterina ja ympäristöjohtamisen konsulttina.

Toukokuussa julkistettu energiayhtiöiden St1:n ja Fortumin tavoitteiltaan kunnianhimoinen yhteishanke otti varaslähdön Sipilän hallituksen ilmastotavoitteiden kirittäjänä. Uunituoreessa hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi nostaa päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä 2020-luvulla yli 50 prosenttiin siten, että korvataan fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.

Espoon Otaniemessä on aloitettu Suomen ensimmäisen geotermisen energian lämpölaitoshankkeen luotausporaukset. Tavoitteena on, että varsinainen tuotantolaitos valmistuu vuonna 2016. Tämän teollisen mittakaavan tuotantolaitoksen energianlähteinä toimii kaksi, halkaisijaltaan noin ämpärinlevyistä lämpökaivoa, jotka ulottuvat 7 km syvyyteen. Geotermisessä lämmöntuotannossa ei käytetä lainkaan polttoaineita, joten laitos ei tuota ilmakehään päästöjä.

Luotausreikä avaa myös uusia tutkimusmahdollisuuksia – Geologian tutkimuskeskus osallistuu hankkeeseen jo sen pilotointivaiheessa. Tavoitteena on tuottaa Otaniemen laitoksessa jopa 40 megawatin teholla geotermistä lämpöä. Tällä tuotantomäärällä voidaan kattaa Fortumin lämpöverkon kautta noin 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.

Tuore hallitusohjelma haastaa kaupungit yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa etsimään ratkaisuja, joilla ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvittava uusiutuvaan energiaan pohjautuva parinkymmenen prosentin tiikerinloikka voidaan saavuttaa. Puhdas geolämpö on mielenkiintoinen uusi mahdollisuus suomalaisten päästöttömään lämmöntuotantoon. Tämä uudenlainen lämmöntuotantovaihtoehto toimisi erinomaisesti vaikka koko metropolialueella.

Otaniemessä nyt käynnistynyt geotermisen energian hanke on erinomainen esimerkki organisaatiotasot ylittävästä ja tavoitteiltaan kunnianhimoisesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnasta, jota Suomi tarvitsee. Kevään iloisia kestävän kehityksen uutisia olivat myös Espoon Finnooseen avattu lämpöpumppuvoimala, joka tuottaa jo kaukolämpöä ja vähentää kivihiilen polttamista 150 000 tonnia vuodessa, sekä Kivenlahteen avautunut VTT:n biotalouden pilotointikeskus, joka synnyttää uusia kestäviä innovaatioita ja luo ympärilleen työpaikkoja.

Hyvä uutinen on myös se, että pääkaupunkiseudun yhteishanke, Smart & Clean Metropoli etenee hyvää vauhtia. Tämän yhteistyön tavoitteena on tehdä pääkaupunkiseudusta entistä houkuttavampi investointikohde, luoda edellytyksiä uudelle kestävälle liiketoiminnalle ja uusien työpaikkojen synnylle. Ilmastopolitiikka on myös elinkeinopolitiikkaa.

Mistä on kyse?