Kuvaaja: Saana Säilynoja

Julkaistu 18.08.2015

SmartClean – Ei byrokratialle, kyllä kehittämiselle ja yhteistyölle

Kirjoittaja

Katja Espo on strategialähtöisen viestinnän ja sidosryhmädialogin asiantuntija. Hän on osakkaana ja johtavana konsulttina Prior Konsultoinnissa, joka yhdistää korkeatasoisen viestintätutkimuksen sekä viestinnän strategisen konsultoinnin.

Toteutimme Smart & Clean -hankkeelle kesän aikana kyselytutkimuksen, joka kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kärkihankkeet sekä eri osapuolten odotukset. Kyselytutkimuksen tulokset ovat osoitus kaikkien osapuolten vahvasta sitoutumisesta yhteistyöhön. Kyselytutkimusta varten teimme 163 haastattelua, ja vastausprosentti oli 70. Vastaajat edustavat alueen cleantech-yrityksiä ja kaupunkeja, valtionhallintoa, järjestöjä sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoita.

Selvityksen mukaan kaikki referenssialueen päätavoitteet saavat vastaajilta vankkumattoman tuen:

  • 87 prosenttia on samaa mieltä siitä, että Suomeen tarvitaan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä cleantech-ratkaisujaan.
  • 86 prosenttia on samaa mieltä siitä, että pääkaupunkiseutu on tärkein näyteikkuna Suomesta ulkomaille.
  • 91 prosenttia arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart & Clean -tavoite, joka herättää kansainvälistä kiinnostusta.
  • yli 90 prosenttia arvioi, että tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart & Clean -kehitystyötä voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena ja vauhdittaa suomalaisyritysten cleantech-ratkaisujen vientiä.

Kuten vastauksista käy ilmi, hankkeella on kaksi ulottuvuutta: toisaalta on kyse toiminnasta ja sen kehittämisestä, toisaalta jo tehdyn ja vielä tehtävän työn näkyväksi tekemisestä.

Pääkaupunkiseudulla on jo olemassa tai käynnistymässä suuri määrä Smart & Clean -hankkeita energian, liikenteen ja jätehuollon alueella. Näillä uskotaan olevan paitsi vaikuttavuutta myös globaalia kiinnostavuutta.

Ongelmana on kuitenkin, että olemassa olevia cleantech-hankkeita ei yleisesti tunnisteta – edes selvitykseen vastanneiden keskuudessa, vaikka he ovat tavalla tai toisella tekemisissä cleantech-alan kanssa. Spontaanisti tunnetuin yksittäinen kärkihanke on Kalasataman alue, ja senkin nimesi vain 14 prosenttia vastaajista.

Positiivinen ongelma on se, että jo käynnissä olevia hankkeita on paljon. Lisää vetovoimaa saataisiin yhteisen sateenvarjon alla tehtävällä viestinnällä ja markkinoinnilla.

Toki toiveena on, että uusia ja innovatiivisia hankkeita saadaan jatkossa entistä enemmän ja nopeammalla tahdilla käyntiin. Keskeisiä hankeaihioita vastausten mukaan ovat hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot, rakennusten energiatehokkuus, älykäs katuvalaistus, jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuus, liikkuminen palveluna sekä sähköiset liikennevälineet.

Selvityksessä kartoitettiin myös näkemyksiä siitä, mitkä asiat estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä ja mitä voidaan tehdä näiden esteiden poistamiseksi.

Vastaajat kokivat, että liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa. Kaupunkien edustajat kokivat rajallisten resurssien estävän cleantech-kehittämistä. Yritysten suurin huoli koski liiallista byrokratiaa, joka koetaan merkittävänä haasteena.

Kun vahva tahtotila on olemassa, on ratkaisujen löytäminen aina helpompaa. Selvitykseen vastanneiden mukaan esteiden poistaminen edellyttää muun muassa kaupunkien toimintatapojen kehittämistä sekä yritysyhteistyötä. Hankkeen yksi avainsana onkin yhteistyö, jonka kaikki osapuolet kokevat olevan ytimessä. ”Sen tulisi olla enemmän innovatiivisuuteen tähtäävää ja pois byrokraattisesta kokousmenettelystä”, kuten eräs kaupungin edustaja haastattelussa kiteytti.

Tutustu kyselytutkimuksen tuloksiin:

Mistä on kyse?