Kuvaaja: Riitta Lehtinen

Julkaistu 28.09.2015

SmartClean – Näillä eväillä pääkaupunkiseudusta luodaan älykäs ja vihreä

Mikä yhdistää maailman johtavia Smart & Clean -kaupunkiympäristöjä Portlandissa, Seattlessa ja Vancouverissa?
Kirjoittaja

Riitta Lehtinen on Metropolia Ammattikorkeakoulun Teollinen ja rakennettu ympäristö -tulosalueen johtaja ja TKI-erityisvastuun johtaja.

Kävimme elokuussa verkostoitumis- ja benchmarking-matkalla Portlandissa, Seattlessa ja Vancouverissa etsimässä vastausta kysymykseen, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että näistä alueista on kehittynyt maailman johtavia Smart & Clean -kaupunkiympäristöjä?

Vastaus oli hämmästyttävän samanlainen kaikissa kolmessa matkakohteessa: kaupungin ja sitä ympäröivän alueen johdonmukainen, pitkäjänteinen politiikka, innovatiivisten ratkaisujen ketterä soveltaminen käytäntöön sekä virheistä oppiminen.

Portland laati USA:ssa ensimmäisenä kaupunkina toimintaohjelman hiilipäästöjen vähentämiseksi jo 1990-luvun alussa. Nyt voimassa olevan Portland Action Planin tavoitteena on vähentää hiilipäästöjä vuoden 1990 tasosta 40 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja 80 %:lla vuoteen 2050 mennessä.

Vancouverin kymmenen kohdan Smart & Clean -tavoiteohjelma on kuvattu Greenest City Action Planissa ja Seattlen ydinkeskustan rakennetun ympäristön radikaalin ympäristövaikutusten vähentämisohjelman tavoitteet ja toimenpiteet Seattle 2030 District -ohjelmassa.

Toisin sanoen ratkaisu on asettaa selkeät mitattavat tavoitteet toimenpiteille, seurata toimenpiteiden edistymistä ja raportoida siitä. Kuinka yksinkertaista! Kunhan vielä opitaan epäonnistuneista hankkeista ja kehitetään toimintaa.

Yhteisen poliittisen tahtotilan lisäksi onnistumisen taustalla on positiivinen suhtautuminen uusiin kokeiluihin sekä paikallisten yritysten ja asukkaiden osallistaminen hankkeisiin.

Seattlessa University of Washington ja Vancouverissa University of British Columbia pilotoivat aktiivisesti Smart & Clean -ratkaisuja. Opiskelijat oppivat alusta alkaen Smart & Clean -tekniikoita ja -toimintatapoja, joihin myös jo työelämässä olevia koulutetaan. Esimerkiksi kummankin yliopiston kampukselle on rakennettu LEED-mallin (Leadership in Energy and Environmental Design) mukaisia tiloja.

Matkalla tutustuimme ehkä pisimmälle vietyyn esimerkkiin älykkäästä rakennuksesta, Bullitt Centeriin, jota pidetään maailman vihreimpänä liikerakennuksena (kuva 1). Rakennuksesta löytyi älykkään ohjausjärjestelmän (kuva2) lisäksi esimerkiksi Koneen ekotehokas hissi Regenerative Elevator (kuva 3).

Myllypuron kampuksesta älykkään rakennuksen oppimisympäristö

Samoin kuin matkakohteina olleissa Pohjois-Amerikan suurkaupungeissa, myös Helsingin seudulla voidaan kasvattaa vihreää taloutta. Se tapahtuu esimerkiksi panostamalla rakennetun ympäristön energia-, vesi- ja materiaalitehokkuuteen ja yhdistämällä tämä alan koulutukseen Metropolia Ammattikorkeakoulun kampusratkaisuissa, jotka toteutetaan vuoteen 2019 mennessä.

Helsingissä Myllypuroon rakennettava kokonaan uusi korkeakoulukampus on mitä parhain pilotointikohde rakennuksen käytönaikaiseen energiankulutuksen ja -tuottamisen sekä olosuhteiden mittaamiseen ja säätämiseen.

Rakennuksessa tulee opiskelemaan koko Metropolian monipuolisen rakennusalan opiskelijajoukko. Kun Metropolian rakennus- ja kiinteistöalan sekä Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen kumppanuussopimuksessa on sovittu mm. tilojen ja laitteiden yhteisestä käytöstä, Myllypuron talotekniikkaan ja taloautomaatioon rakennettavat ratkaisut hyödyttävät koko Uudenmaan rakennusteknistä koulutusta sekä tutkimus- ja kehittämistyötä.

Panostamalla nyt kampusrakentamisen käynnistyessä rakennusten taloteknisiin järjestelmiin voidaan Myllypuroon luoda digitaalinen älykkään rakennuksen oppimisympäristö ja osaamiskeskus, joka antaa myös yrityksille alustan alan uusimman teknisen tiedon oppimiseen ja hyödyntämiseen.

Metropolian teollisten prosessien ja liiketalouden kampuksen laajennus Myyrmäessä Vantaalla on toinen oiva kohde soveltaa rakennus- ja taloteknisiä Smart & Clean -ratkaisuja. Myyrmäkeen sopisi sekä koulutuksellisesti että tutkimuksellisesti hyvin Bullitt Centerin mallin mukainen rakennuksen vesitalouden hallintajärjestelmä (kuva 4).

Teksti ja kuvat: Riitta Lehtinen
Artikkelikuva: Bullitt Center Seattle
 
Kuva 2. Bullitt Centerin Building Neurology, building management system
 
Kuva 3. Bullitt Centerin hissitaulu
 
Kuva 4. Bullitt Centerin vesijärjestelmä
 

Mistä on kyse?