Suomen tulevaisuus vaatii uutta johtajuutta – vastakkainasettelu ei vie minnekään

Suomi on rakennettu nykymuotoonsa myötätuulten vallitessa. Vuosikymmenten ajan nautimme muun muassa nousevasta koulutustasosta ja sääntöpohjaisen globalisaation vakaudesta. Myötätuulet loivat talouden ja kansalaisten hyvinvoinnin kasvua ruokkivan ”hyvän kehän”, jossa seuraava sukupolvi saavutti edellistä huomattavasti korkeamman elintason.

Myötätuulten aika kulminoitui 2008–2009 globaaliin talouskriisiin, jonka jälkeen Suomen vanha kasvuresepti on ollut riittämätön ja kansainvälinen toimintaympäristö on ollut aiempaa myrskyisämpi.

Viimeisen lähes parinkymmenen vuoden aikana uudistumisen tarve on tiedostettu laajasti, mutta käytännön toimet ovat jääneet vähäisiksi ja tehottomiksi.

Mielestämme suomalaisen yhteiskunnan uudistumista jarruttaa päätöksenteon lyhytjänteisyys ja reaktiivisuus. Yritämme ratkaista huomisen haasteita eilispäivän työkaluilla. Pienet korjausliikkeet eivät riitä, kun olemme sisäisistä ja ulkoisista syistä suuren murroksen äärellä.

Käsillä oleva haaste on trilemma: meidän on löydettävä polku, jossa talous kasvaa, hyvinvointivaltion rahoitus turvataan ja samalla ekologinen jalanjälkemme sovitetaan maapallon kantokyvyn rajoihin.

Tämä vaatii kykyä purkaa vanhoja, aikansa palvelleita rakenteita ja investoida uuteen kestävyyteen. Planetaariset rajat eivät ole enää ulkoinen tekijä, vaan ne asettavat ehdottomat reunaehdot kaikelle taloudelliselle toiminnalle.

Uudistuminen vaatii uutta johtajuutta

Laatimamme Sitra-muistion keskeinen viesti on, että Suomen uudistuminen ei tapahdu itsekseen tai sattumalta, vaan sitä on aktiivisesti johdettava ja ohjattava.

Kestävä talouspolitiikka ei ole vain teknistä budjetointia valtiovarainministeriössä, vaan se on kokonaisvaltaista yhteiskunnallista uudistumista ja sen johtamista. Se vaatii systeemistä ymmärrystä siitä, miten talous, luonto ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kytkeytyvät toisiinsa.

Tämä uusi johtajuus edellyttää päättäjiltä ja meiltä kaikilta kykyä katsoa kauas vaalikausien yli. Se tarkoittaa:

1. Systeemistä ja strategista ajattelua: Ei reagoida vain päivänpolitiikan hektisyyteen, vaan ymmärretään laajojen kokonaisuuksien välisiä kytköksiä ja rakennetaan tulevaisuutta yhteistyössä ja tietoisesti.
2. Pitkäjänteistä päätöksentekoa: Hyödynnetään ennakointia ja huomioidaan sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus.
3. Aktiivista EU-vaikuttamista: Pienenä avotaloutena Suomi on riippuvainen Euroopasta, joten kestävän talouspolitiikan onnistuminen edellyttää kykyä johtaa myös EU:n tulevaisuutta.

Huomio kännettävä tuleviin sukupolviin

Yksi aikamme merkittävimmistä jännitteistä on ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus. Tähän asti tulevat sukupolvet on nähty eettisenä periaatteena, joka on usein sivuutettu käytännön teoissa. Heillä ei ole suoraa edustusta järjestelmässämme, ja he ovat täysin nykyisten päättäjien hyväntahtoisuuden varassa.

Tämän on muututtava. Tulevat sukupolvet on alettava nähdä poliittisina subjekteina, joilla on oikeuksia, joita on suojeltava. Maailmalla on jo esimerkkejä instituutioista, jotka turvaavat tätä: Walesissa on tulevien sukupolvien valtuutettu, ja Australiassa hallitus tarkastelee säännöllisesti sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista.

Suomen on pohdittava, millaisia sitovia mekanismeja tarvitsemme, jotta demokratian legitimiteettisäilyy myös huomisen kansalaisten silmissä.

Tarvitaan uskottava lupaus tulevaisuudesta

Suomella on takanaan historiallinen menestystarina: nousimme köyhästä ja sodanruntelemasta maasta kansainväliseksi edelläkävijäksi vain 50 vuodessa. Nyt on aika päivittää tuo tarina tähän päivään.

Tarvitsemme uuden, innostavan ja uskottavan lupauksen tulevaisuudesta – lupauksen, jonka voimme antaa lapsillemme tietäen, että se pitää.

Tulevaisuus ei ole jotain, joka vain tapahtuu meille; se on yhteisen tahtotilan ja aktiivisten valintojen tulos. Kestävän talouspolitiikan johtaminen on tämän muutoksen mahdollistamista ja suunnan näyttämistä.

Kehotamme sinua lukemaan ja pohtimaan tuoretta muistiota: Kestävä talouspolitiikka murroksessa. Se ei anna valmiita vastauksia, mutta piirtää välttämättömän tilannekuvan ja tarjoaa strategisia työkaluja Suomen uudistumisen pohjaksi.
 
Psst. Järjestyksessään 25. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus alkaa 18.3. Katso, ketkä kaikki ovat kurssilla mukana.
 
Psst. Psst. Talouden tulevaisuudesta tarvitaan rakentavaa, eteenpäin vievää keskustelua! Keskiviikkona 25.3. Sitra julkaisee ensimmäisen Kasvuatlaksen. Uusi, vuosittain ilmestyvä raportti analysoi Suomen kestävän kasvun edellytyksiä ja mahdollisuuksia. Julkaisu sisältää 65 tekstiä ja 231 konkreettista toimenpidesuositusta 96 eturivin asiantuntijalta.
 
Kirjoittajat ovat Sitran kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen vetäjiä.