Arvioitu lukuaika 2 min

Suomi on ollut Euroopan veturi työelämän ikäkysymyksissä

Photo: Sari Gustafsson

Kirjoittaja

Julkaistu

Kansallinen työelämäpalkinto jaetaan viimeisen kerran vuonna 2017 Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Palkinnolla on pitkä historia, joka juontaa juurensa 1990-luvun alussa istuneeseen niin kutsutun ikäkomiteaan ja sen työn tuloksena syntyneeseen laajaan yhteistyöhön. Yhteisenä tavoitteena oli rakentaa sellaisia työelämän kehittämisen malleja, jotka tukisivat erityisesti ikääntyneiden halua ja kykyä jatkaa ja jaksaa töissä entistä pidempään.

Pitkää työelämän kehittämisen polkua aurasi ensimmäisenä ikäkomitean jälkimainingeissa aloittanut Kansallinen ikäohjelma. Työtä täydensivät jatko-ohjelmat, jotka katsoivat työelämäasioita eri näkökulmista. Nämä kaikki nostattivat keskustelun työelämän ikäkysymyksistä ja laadusta sekä kehittämisen poluista ja hyvistä käytännöistä.

Pitkäjänteinen työ noteerattiin myös muissa EU-maissa. Kävi ilmi, että Suomi oli havahtunut ensimmäisenä kansakunnan ikääntymiseen ja alkanut etsiä siihen ratkaisuja. Suomalaiset asiantuntijat olivat kysyttyjä luennoitsijoita ja kokoustaukojen briifaajia, kun muut maat yrittivät hahmottaa, mitä ikääntyvän Euroopan työpaikoilla kannattaisi tehdä. Suomeen tultiin ihmettelemään kolmikantaista yhteistyötä ja sopimista työelämä- ja eläkeasioissa.

Eikä siinä vielä kaikki. Saksalainen Bertelsmann-säätiö päätti antaa kansainvälisen tunnustuspalkintonsa vuonna 2006 Suomelle. Kansainvälinen Carl Bertelsmann -palkinto jaetaan vuosittain. Palkintosummakin oli siihen aikaan iso, 150 000e. Kun Sitra sittemmin päätti pistää pottiin samanmoisen summan, syntyi suomalainen työelämän käytäntöjen parantamiseen kannustava palkinto, joka painottaa erityisesti vanhempien työntekijöiden tukemista.

Perusteluissaan Bertelsmann-säätiö korosti erityisesti Suomen erinomaista kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Suomi oli jo silloin osoittanut, että suunnanmuutos on mahdollinen myös vaikeassa työllisyystilanteessa, kun tavoitteen eteen tehdään työtä määrätietoisesti ja laajapohjaisesti. Säätiö hehkutti erityisesti sitä, että Suomella oli johdonmukainen kansallinen strategia, jota toteutettiin hallituksen, ammattiliittojen, työnantajien ja eri ministeriöiden välisenä yhteistyönä.

Myös lainsäätäjä on mahdollistanut lisäikävuosien käytön työntekoon. Työeläkkeisiin tehtiin vuoden 2005 alussa niiden 40-vuotisen historian mittavin uudistus. Se vaikutti lähes jokaiseen uudistuksen voimaantulon jälkeen alkavaan uuteen eläkkeeseen. Uudistuksen tavoitteina oli myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2–3 vuodella ja sopeuttaa eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan kasvuun.

Seuraava eläkeuudistuskin kolkuttelee jo ovella. 2017 voimaan tulevan uudistuksella halutaan nostaa eläkeikää entisestään niin, että työntekoa voi jatkaa aina 70-vuotiaaksi.

Lähes satavuotias Suomi tuntuu tarvitsevan taas samanlaisen yhteisen ponnistuksen kuin 1990 – 2000 lukujen taitteessa. Apatian ja lamatunnelman sijaan pitää kaivaa esiin uutta ajattelua, innostusta ja niitä kuuluja innovaatiota, jotta pystymme muuntumaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin.

Suomalaiset eivät ole ennenkään jääneet tuleen makaamaan. Ei kun menoksi.

Suomen työelämäpalkinnon 2015 saivat Kankaanpään kaupunki ja Pipelife Finland Oy.

#työelämäpalkinto #tahdonvoima

Työelämämäpalkinto

Suomen työelämäpalkinto kannustaa työyhteisöjä kehittämään toimintaansa innostavien esimerkkien kautta. Palkinto jaettiin viimeisen kerran vuonna 2017.

Kirjoittaja

Julkaistu

Suosittelemme

Mistä on kyse?