Julkaistu 14.11.2017

Taiteen ja kulttuurin merkityksen esilletuonti on kulttuuripolitiikan keskiössä

Uusi kulttuuripolitiikan strategia korostaa taiteen ja kulttuurin merkitystä ja asettaa tavoitteiksi taiteellisen ja muun luovan työn edistämisen, kulttuuriin osallisuuden lisäämisen sekä kulttuurin perustan vahvistamisen.
Kirjoittaja
Ylijohtaja, OKM:n kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto
Riitta Kaivosoja on toiminut opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajana vuodesta 2004, ensin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolla ja sittemmin kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolla. Osaston toimialaan kuuluvat taidetta ja kulttuuria koskevat asiat, taiteen perusopetus, audiovisuaalinen kulttuuri, kulttuuriperintö, yleiset kirjastot, tekijänoikeus sekä kirkollisasiat.

Kulttuurin merkityksen pohdinta kytkeytyy mielessäni erityisesti uuteen opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025:een. Siinä pyritään hahmottamaan keskeisimpiä toimintaympäristömuutoksia ja miettimään, mitä ne tarkoittavat kulttuurin edistämisen kannalta.

Taide ja kulttuuri on toimialana moninainen ja sen merkitys ulottuu koko yhteiskuntaan: valtioon ja kuntiin, yrityksiin ja muihin yhteisöihin ja tietysti meihin kaikkiin, olemmepa taiteen ja kulttuurin ammattilaisia tai harrastajia, sisältöjen tuottajia tai katselijoita, kuuntelijoita ja lukijoita.

Valtion uuden kulttuuripolitiikan strategian tavoitteet ovat:

  • Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset ovat parantuneet ja tuotannon ja jakelun muodot monipuolistuneet.
  • Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.
  • Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen.

Valtion keinot tavoitteiden toteuttamiseksi ovat lainsäädännön, rahoituksen ja ohjauksen kehittäminen. Tänä syksynä on jo luovutettu työryhmän ehdotus laiksi valtion rahoituksesta elokuvataiteen edistämiseen. Lausuntokierros siitä on vielä kesken. Paljon jo nyt keskustelua herättänyt työryhmämme ehdotus teattereiden, tanssin, sirkuksen, orkestereiden ja museoiden valtionrahoituksen uudistukseksi valmistuu loppuvuonna. Silloin on määrä valmistua myös työryhmän työ, joka koskee taidetta ja kulttuuria alueiden kehittäjänä.

Lokakuussa ministeri asetti kaksi uutta työryhmää. Toisen tehtävänä on uudistaa kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki ja toisen valmistella taide- ja taiteilijapoliittiset suuntaviivat. Molemmissa tullaan käsittelemään taiteen ja kulttuurin merkitystä.

Ministeriö on tänä syksynä avannut uuden avustusmuodon nimeltään kehittämisavustukset. Ensimmäinen haku keskittyi osallisuuden ja osallistumisen edistämiseen. Ensi vuoden haku tulee koskemaan luovan työn ja tuotannon edistämistä. Ministeriö tekee myös yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa erityisesti mahdollisuuksien luomiseksi luoville aloille Business Finland-kokonaisuudessa. Työ perustuu ns. Brunilan työryhmän esitykseen ja hallituksen viime kevään puoliväliriihen kirjaukseen.

Eduskunta käsittelee parhaillaan vuoden 2018 talousarviota. Tätä kirjoittaessani tuli koneelleni sivistysvaliokunnan lausunto asiasta. Valiokunta nostaa esille erityisesti taiteilijoiden allianssimallin selvittämisen sekä kuvataitelijoiden näyttelypalkkiokokeilun jatkamisen. Nämä kysymykset tulevat esille ainakin taide- ja taiteilijapoliittisia linjauksia laadittaessa sekä juuri alkaneessa valtion talouden kehysten valmistelussa vuosille 2019 – 2022. Lisäksi jo alkaneessa ministeriön tulevaisuuskatsauksen valmistelussa on tavoitteena esitellä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä keskeiset toimialaa koskevat huomiot ja ratkaisuvaihtoehdot jo seuraavalle hallituskaudelle.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on tuoda taiteen ja kulttuurin merkitys kaikissa näissä valmisteluissa mahdollisimman vaikuttavasti esille.

Mistä on kyse?