archived
Arvioitu lukuaika 3 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Tee uuden vuoden lupaus – haasta uskomuksesi

Emme yleensä punnitse informaatiota tasapuolisesti, vaan keskitymme haalimaan tietoa omien uskomustemme pönkittämiseksi. Pystytkö tänä vuonna rikkomaan kuplasi?

Kirjoittaja

Hannu-Pekka Ikäheimo

Projektijohtaja, Uudet vaikuttamisen tavat

Julkaistu

Tunnustan olevani vanhan liiton kirjallisuusihminen, jolle monet nopeatempoisen digitaalisen ajan ilmiöt näyttäytyvät kulttuurin rappiona. Päivittäistä uutisvirtaa selaillessa kiinnitän erityishuomiota uutisiin, joissa ylistetään kirjojen lukemisen moninaisia hyvinvointivaikutuksia ja varoitellaan älypuhelinten vaaroista. Tällaiset sisällöt myös mielelläni jaan ystävilleni. Mitäs minä sanoin.

Tutkimuskirjallisuudessa toimintaani kutsuttaisiin suuntamotivoituneeksi päättelyksi, erotuksena tarkkuusmotivoituneesta päättelystä. Suuntamotivoituneelle päättelylle on tyypillistä, että tiedon tulkintaa ohjaa halu päätyä johonkin tiettyyn lopputulokseen. Kirjauskonnostani johtuen poimin tiedostaen tai tiedostamattani uutisvirrasta kaikkea uskomustani vastaavaa ja sivuutan ristiriitaisen tiedon.

Tarkkuusmotivoinut ihminen ei toimisi näin. Hän haluaisi saavuttaa mahdollisimman tarkan kuvan käsillä olevasta ilmiöstä, tässä tapauksessa kirjojen lukemisen hyödyistä ja haitoista. Arkisissa keskusteluissa tunnemme tällaiset henkilöt vähän rasittavinakin toisaalta – toisaalta -tyyppeinä.

”Emme arjessamme punnitse argumentteja ja informaatiota tasapuolisesti.”

Useiden tutkimusten mukaan tarkkuusmotivoitunut päättely on suuntamotivoitunutta päättelyä harvinaisempaa. Emme arjessamme useinkaan punnitse argumentteja ja informaatiota tasapuolisesti, vaan tulkitsemme maailmaa uskomuksistamme käsin ja päädymme niitä ylläpitäviin johtopäätöksiin. Jos tosiasiat ovat ristiriidassa uskomustemme kanssa, sen pahempi tosiasioille.

Ihannedemokratian oppikirjamääritelmien tai kansanvalistuksen näkökulmasta tällaiset tutkimustulokset saattavat kuulostaa masentavilta. Vielä masentavammaksi tilanteen tekee se, että tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan poliittisen eliitin jäsenet eivät eroa tässä suhteessa meistä rivikansalaisista. Hekin sivuuttavat faktat, jos ne sotivat heidän uskomuksiaan tai ideologioitaan vastaan.

Tutkimuksessa havaittiin myös, tutkijoiden ennakko-oletusten vastaisesti, että lisätiedon tarjoaminen päätöksenteon tueksi sai poliitikot tukeutumaan ennakkokäsityksiinsä entistä vahvemmin. Vakuuttavalla lisänäytölläkään ei siis pystytty kääntämään poliitikkojen päitä, jos tieto soti heidän ideologioitaan vastaan.

”Lisätiedon tarjoaminen päätöksenteon tueksi sai poliitikot tukeutumaan ennakkokäsityksiinsä entistä vahvemmin.”

Tanskalaistutkijoiden löydökset herättävät kysymyksiä tiedon roolista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Jos kerran vakuuttavaa näyttöä tarjoamalla ei voida rakentaa siltoja erilaisten ideologioiden välille, niin miten sitten tulisi toimia? Kuinka tiedon vivahteikas tulkinta voidaan varmistaa ottaen huomioon tiedon tulkinnan psykologiset reunaehdot?

Erimielisyydet kuuluvat politiikkaan ja ideologiat näyttelevät usein suurta roolia, kun pohditaan ratkaisuja poliittisiin kysymyksiin. Kuuluu asiaan, että poliitikot käyttävät tietoa poliittisiin tarkoituksiin ja kiistelevät faktojen vaikutuksista.

Toimivan demokratian kannalta on kuitenkin ongelmallista, jos ideologiat ja uskomukset estävät parhaan mahdollisen tiedon hyödyntämisen päätöksenteon tukena. Vanhan sanonnan mukaan jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, muttei omiin faktoihinsa. Tämä pätee niin meihin rivikansalaisiin kuin poliitikkoihinkin.

Omien uskomusten pönkittämisen on sanottu olevan ajassamme helpompaa koskaan ennen. Internetistä voi löytää vahvistusta mielipiteilleen, olivatpa ne kuinka kieroutuneita tahansa. Klikkauksiamme analysoivat algoritmit vain vahvistavat vaikutusta.

Toisaalta asian voi nähdä myös niin, että omien uskomusten haastaminen ei koskaan ole ollut näin helppoa. Asiasta kuin asiasta löytyy vaivattomasti kasapäin hyvää ja luotettavaa tietoa. Jatkossa myös koneet voivat auttaa meitä ylittämään ajattelumme rajoitteita ja haastamaan intuitioitamme.

Tee siis itsellesi uuden vuoden lupaus ja pistä uskomuksesi koetukselle. Etsi käsiisi luotettavia artikkeleita, uutisia tai tutkimuksia, jotka haastavat maailmankuvaasi. Jaa ne myös someen, jos siltä tuntuu. Riko rohkeasti kuplasi. Itse lupaan ainakin yrittää.

Mistä on kyse?