Kuva: Ronan Browne

Julkaistu 03.01.2014

Teoista sanoiksi

Kirjoittaja

Michael Lettenmeier on resurssiviisauden ja vähähiilisen elämäntavan konsultti, Aalto-yliopiston tutkijatohtori ja D-mat oy:n toimitusjohtaja. Hän on tiiminsä kanssa ollut mukana suunnittelemassa Sitran elämäntapatestiä, koonnut ja arvioinut 100 fiksua arjen tekoa sekä järjestänyt Tulevaisuuden kotitalous -pilotin.

Saksalaiset eivät puhu paperinmakuisesti ympäristöasioiden hallinnasta vaan kertovat avoimesti omista ympäristöteoistaan, niillä saaduista hyödyistä – ja rahansäästöstä.

”Olemme vaihtaneet ekosähköön, ottaneet käyttöön led-lamppuja ja järjestäneet työaikoja ja
-vuoroja sellaisiksi, että työntekijät pääsevät töihin kimppakyydillä tai heidän matkojensa määrä muuten pienenee. Näillä ja muilla teoilla vuosittaiset hiilidioksidipäästömme putosivat 54 tonnista 24 tonniin, eli yli puolella”, sanoo apteekkari Peter Huesmann Remscheidin Kreuz Apothekesta. Hän kertoo Kohti resurssiviisautta -hankkeen opintomatkalaisille, mitä apteekki on tehnyt ympäristön hyväksi.

Hetken päästä yritysneuvoja Matthias Graf osavaltion tehokkuusvirasto Efasta esittelee  viraston toimintaa. Efan olemassaolon aikana on neuvottu yli 900 yritystä tehostamaan resurssien käyttöä: näiden toimenpiteiden ansiosta jokainen yritys on vähentänyt hiilidioksidipääästöjään keskimäärin 60 tonnia vuodessa.

Seuraavana päivänä kuulemme Cambion yhteisautojärjestelmän Kölnin tiedottajalta Tanya Bulmanilta, että jokainen heidän yhteiskäyttöautonsa korvaa keskimäärin 11 yksityisautoa. Heidän järjestelmään liittyessään 75 prosentilla talouksista on oma auto, vuoden jäsenenä olleista enää 19 prosentilla. Cambion 37 000 asiakkaan piirissä on siis luovuttu yli 20 000 yksityisautosta.

Matkalta palattuani luen uusimman Umwelt Briefe -lehden.

Oldenburgin Helene-Lange-koulun 6b-luokka on voittanut pyörän ajotietokoneet koko luokan oppilaille Saksan liikenneliiton järjestämässä koulujen kilometrikisassa. Oppilaat pyöräilivät neljässä kuukaudessa yhteensä 23 500 kilometriä. Tämä säästi 3,3 tonnia hiilidioksidia verrattuna siihen, että vanhemmat olisivat kuskanneet oppilaat kouluun autolla.

Jenan liikennelaitos on vaihtanut ekosähköön. Se vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 000 tonnilla vuodessa. Volkswagenin Emdenin tehtaassa optimoitiin ilmastointi energiatehokkaaksi, mikä vähentää tehtaan energiankulutusta 80 prosenttia ja pienentää hiilidioksidipäästöjä 4100 tonnia ja säästää 854 000 euroa vuodessa. Lounaissaksalainen valuteknologiayritys vähensi maakaasun kulutusta 29 prosenttia kehittämällä prosessejaan. Se vähensi hiilidioksidipäästöjä 165 tonnilla.

Näitä säästölistoja voisi jatkaa loputtomiin. Miksi saksalaiset ovat niin innokkaita kertomaan säästöistään kaikille? Apteekkari Huesmann antoi omalta osaltaan vastauksen heti opintomatkan ensimmäisenä päivänä: ”Haluamme kantaa kortemme kekoon ympäristön suojelemiseksi. Vaikka olemme vain pieni yritys, voimme esimerkillämme innostaa muita yrityksiä ja myös asiakkaitamme. Ja onhan edelläkävijän ja asioista välittävän yrityksen mainekin hyvä asia.”

Voisiko tämä innostaminen omalla esimerkillä olla yksi merkittävä syy siihen, että Saksassa tietoisuus on kehittynyt niin pitkälle kuin saimme opintomatkallamme kokea? Se, ettei puhuta vain paperinmakuisesti ympäristöasioiden hallinnasta vaan kerrotaan aktiivisista muutoksista ja niiden hyödyistä? Minä uskon, että kun kaikki alkavat kertoa tekemistään muutoksista ja niiden hyödyistä, resurssiviisauskin leviää.

Teoista sanoiksi – teen muutoksen ja kerron sen hyödyistä. Tämä toimii niin töissä kuin yksityiselämässäkin. Olisiko siinä uudenvuodenlupaus jokaiselle meistä?

Resurssiviisas kaupunki. Kirjoitus on viides Resurssiviisas kaupunki -blogisarjassa, joka kertoo Saksan ratkaisuista luonnonvarojen säästämiseksi. Sitran ja Jyväskylän resurssiviisaan kaupungin kehittäjät olivat opintomatkalla Saksassa 12.-15.11.2013.

Ensimmäinen osa Wuppertalin resurssiviisaasta tulevaisuudesta on luettavissa täältä, toinen osa saksalaisesta yhteiskäyttöautopalvelusta täältä, kolmas osa kansalaisvaikuttamisesta täältä ja neljäs osa Saksan resurssitehokkuusohjelmasta täältä.



Mistä on kyse?