blogit
Arvioitu lukuaika 4 min

Terveysala on hyötynyt onnistuneesta kasvustrategiasta – uudistamisen aika on nyt

Terveysalalla on Suomessa tehty huima loikka viime vuosina, ja nykyiseen innovaatioympäristöömme kohdistuu paljon kiinnostusta muista EU-maista. Uudet hyvinvointialueet ja terveysdatan kasvava käyttö edellyttävät kasvustrategian uudistamista.

Kirjoittaja

Petri Lehto

Johtava asiantuntija, Terveysdata 2030, Sitra

Julkaistu

Terveysalan kasvua ja innovaatioita on edistetty määrätietoisesti jo lähes kymmenen vuotta. Työtä linjaavan kasvustrategian tarkoituksena on toteuttaa toimia, joilla terveysalan osaamista suunnattaisiin aiempaa vahvemmin terveydenhuollon kehittämiseen ja talouskasvuun. Strategian saivat aikaan kolme keskeistä ministeriötä – STM, OKM ja TEM – sekä rahoittajat Business Finland (silloin vielä Tekes) ja Suomen Akatemia.

Ministeriöille yhteisen strategian laatiminen vuonna 2014 oli henkisesti iso askel hallinnon maailmassa, jossa omista vastuualueista pidetään perinteisesti visusti kiinni. Tällöin heittäydyttiin tietoisesti yhdessä kehittämisen ja yhteisten teemojen maailmaan. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on jo neljäs hallitus, joka on ohjelmassaan sitoutunut strategian toteuttamiseen.

Harvinaisen laaja yhteistyö kantaa hedelmää

Kun strategiaa valmisteltiin, terveydenhuollon digitalisaatio ja terveysdatan hyödyntäminen olivat pitkälti kaukaisia, tulevaisuudessa siintäviä asioita. Tietojärjestelmäinvestointeja oli toki tehty ja erilaisia terveystiedon rekistereitä kehitetty, mutta nykyhetken mittapuulla katsottuna terveysdatan mutkaton liikkuminen digitaalisten järjestelmien välillä potilasta ja tutkimusta hyödyttävällä tavalla oli vielä vähäistä.

Strategian myötä on perustettu useita terveysalan osaamiskeskittymiä, kuten neurokeskus, syöpäkeskus, biopankkitoimintaa koordinoiva FINBB, ja uudet lääkekehitys- sekä genomikeskukset ovat kehitteillä.

Terveysdatan toissijaista hyödyntämistä varten, esimerkiksi tutkimustoimintaan, säädettiin erityinen toisiolaki. Tarvittava tutkimuslupaviranomainen, Findata, perustettiin lain vanavedessä. Työtä pohjustettiin myös Sitran projektissa.

Tutkimuksessa lippulaivana toimii FinnGen-hanke, joka kokoaa yhteen tusinan globaaleja lääkejättejä ja jonka puitteissa on toistaiseksi investoitu perustutkimukseen yhteensä lähemmäs 100 miljoonaa euroa.

Olemme rakentaneet Suomeen terveysdatan jakamiseen tietosuojan huomioivan ekosysteemin, jota tullaan ihmettelemään muista EU-maista.

Isossa kuvassa aika huikeita saavutuksia, erityisesti kun huomioidaan lyhyt aikajänne. Olisiko kaikki tämä ollut kuviteltavissa strategiaa laadittaessa? Varmuudella ei. Itse asiassa strategiaa laadittaessa näköala ei edes yltänyt terveysdatan laajamittaisen hyödyntämisen mahdollisuuteen.

Nyt olemme kuitenkin rakentaneet sitä varten tietosuojan huomioivan ekosysteemin, jota aikaansaannoksena tullaan ihmettelemään muista EU-maista. Se toimii nyt mallina koko EU:hun rakennettavalle terveysdatan toisiokäyttöä koskevalle lainsäädännölle.

Ovatko kaikki toteutuksessa olevat hankkeet edenneet vaikuttavuutta tuovalla tavalla? Eivät ole. Ongelmia on ollut niin luvatun rahoituksen toteutuksessa kuin lainsäädännön sisällöissäkin. Tämä ei kuitenkaan kumoa sitä tosiasiaa, että uusien aloitteiden myötä eteenpäin vieviä isoja askeleita on otettu.

Uudet hyvinvointialueet ja lisääntyvä terveysdatan käyttö edellyttävät strategian uudistamista

Terveysalan toimintaympäristömme on paraikaa isossa muutoksessa. Hyvinvointialueiden perustamisen myötä terveydenhuollon rakenteet ja kannustimet muuttuvat. Hyvinvointialueiden varassa lepää hyvin paljon, kuinka voimme tarttua mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.

Samalla EU panostaa vahvasti digitalisoitumiseen ja datan hyödyntämiseen. Terveysdata on tällä agendalla ensimmäinen sovellussektori, ja mallia otetaan Suomesta. Tämä luo tilaisuuden yrityksille markkinoiden laajentamiseen ja viranomaisille mahdollisuuden terveydenhoidon datalähtöiseen kehittämiseen.

Nämä muutokset tulisi huomioida omassa terveysalan kasvustrategiassamme ja sen toimeenpanossa. Strategia on osoittanut hyödyllisyytensä ja sen toteuttamista on jatkettava, mutta uudistettuna.

Terveysalan kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä, mutta tuloksista hyötyvät kaikki: potilaat, terveydenhuolto, yritykset ja tutkijat.

Sitra on ollut mukana strategian toimeenpanossa koko matkan ajan ja on nyt laatimassa yhdessä terveysalan toimijoiden kanssa kirkastettua visiota, joka voisi toimia strategian toteuttamisen pohjantähtenä ja ohjata toimeenpanoa tulevina vuosina. Sitra myös auttaa parhaillaan löytämään uusia, vaihtoehtoisia tapoja strategian johtamiseen. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää ketteryyttä ja tiivistä yhteistyötä kentän toimijoiden kesken.

Terveysalan kasvun edistäminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkää aikahorisonttia. Tulokset ovat parhaimmillaan kauaskantoisia, kun samalla hyötyvät niin potilas, terveydenhuolto kuin yritykset ja tutkijatkin. Suomi on jo nyt profiloitunut kansainvälisesti edelläkävijäksi. Tätä matkaa on syytä jatkaa, strategiaa uudistaen ja sitoutuneen hallituksen tuella.

Sitra järjestää kaksi terveysalan kasvustrategian visiotyötä pohjustavaa työpajaa yhdessä Copenhagen Institute for Futures Studiesin (CIFS) kanssa. 14.11. ja 15.11.2022 järjestettävät verkkotyöpajat ovat identtisiä. Valitse sopiva ajankohta ja ilmoittaudu mukaan!

Mistä on kyse?