Kommentti
Arvioitu lukuaika 3 min

Toivotaan parasta, mutta varaudutaan pahimpaan

Hallituksen tulee kehysriihen päätöksillä varautua syvään energiakriisiin ja ruoantuotannon haasteisiin Suomessa. Samalla edistämme Suomen huoltovarmuutta, iskunkestävyyttä ja irtautumista Venäjän energiasta.

Kirjoittajat

Mari Pantsar

Johtaja, Kestävyysratkaisut, Sitra

Tuuli Hietaniemi

Johtava asiantuntija, Kestävyysratkaisut, Sitra

Julkaistu

Ensi viikon kehysriihessä hallitus on vaikeiden päätösten edessä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on järkyttänyt turvallisuutta Suomessa ja koko Euroopassa. Energian, ruuan ja liikkumisen kallistuminen iskevät erityisesti pienituloisiin. Moni yritys on lähtenyt Venäjältä pikavauhtia. Pakotteet ja vastapakotteet kiristävät taloutta. Sodan rinnalla jyllää edelleen pandemia. Tulevaisuus on sumun peitossa.

Päällimmäisenä on silti mielessä valtava inhimillinen kärsimys, jonka Ukrainan sota on aiheuttanut. Yksi tärkeistä päätöksistä, joka hallituksen on tehtävä kehysriihessä, liittyy Suomen tukeen ukrainalaisille. He taistelevat tänäänkin suomalaisille tärkeiden arvojen, kuten demokratian ja itsemääräämisoikeuden, puolesta.

Sota on saatava loppumaan nopeasti. Suomi ostaa edelleen paljon fossiilisia polttoaineita ja energiaa Venäjältä ja samalla rahoittaa epäsuorasti Venäjän sotakoneistoa. Tälle on pantava piste.

Suomella on keinoja irrottautua Venäjän energiasta

Sitran tuoreessa työpaperissa painotettiin, että sota saattaa syöstä Euroopan ja Suomen nykyistä syvempään energiakriisiin. Siksi meidän on parannettava huoltovarmuuttamme ja nopeutettava kotimaisen puhtaan ja kestävän energian tuotantoa. Maalle rakennettu tuulivoima on jo nyt halvin tapa tuottaa sähköä Suomessa. Lisäksi meillä on käytössä monia muita ratkaisuja lämpöpumpuista hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Nyt on aika ottaa näitä nopeasti ja laajalti käyttöön. Tiedossa oleviin pullonkauloihin on puututtava: esimerkiksi asentajapulaa on helpotettava pikakouluttamalla osaajia. Laitteita saa hankittua varmemmin joukkohankintojen avulla.

Energiatehokkuus ja energian säästötoimet ovat vihreän siirtymän ytimessä. Mitä enemmän energiaa säästämme, sitä vähemmän fossiilisia polttoaineita on korvattava. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että yhden asteen pudotus eurooppalaisten kotien sisälämpötiloissa säästäisi vuositasolla 10 miljardia kuutiota maakaasua – yhtä paljon kuin Itävalta kuluttaa vuodessa.

Kehysriihessä hallitukselle tarjoutuu erinomainen mahdollisuus tehostaa energiansäästöä ja samalla vauhdittaa Venäjän tuontienergiasta luopumista. Esimerkiksi taloyhtiöiden energia-avustuksiin käytetään tänä vuonna 40 miljoonaa euroa. Määrärahan korottaminen 60 miljoonaan euroon vuodessa kehyskaudella vastaisi paremmin kovaan kysyntään ja edistäisi taloyhtiöiden energiansäästöä sekä siirtymistä kestävään ja puhtaaseen energiaan.

Lue lisää Sitran kehysriihiehdotuksista.

Lannoitepulassa kannattaa hyödyntää jätteet ja sivuvirrat

Energian lisäksi Venäjän hyökkäyssota uhkaa globaalia ruokaturvaa. Puolet Afrikan mantereen tuontivehnästä tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Samaan aikaan vehnän hinta maailmanmarkkinoilla on sodan alun jälkeen noussut rajusti.

Sota heijastuu vaikeuksina myös suomalaiseen ruoantuotantoon. Euroopan unionin lannoitteista yli 40 prosenttia on tullut Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Jo nyt Suomessa on nähty, miten lannoiteyhtiöt ovat joutuneet keskeyttämään väliaikaisesti lannoitteiden myynnin hinnoitteluvaikeuksien vuoksi. Maanviljelijät joutuvat yhä useammin laskemaan, riittävätkö rahat lannoitteisiin ja työkoneiden rajusti kallistuneisiin polttoaineisiin.

Maatalouden energia- ja ravinneomavaraisuutta olisi kehysriihessä mahdollista kasvattaa esimerkiksi lisäämällä investointitukia biokaasulaitoksille, joissa yhdistyvät biokaasutuotanto sekä ravinteiden talteenotto ja jatkojalostus kierrätyslannoitteiksi. Lisäksi kannattaa katsoa tarkkaan, voidaanko jätevesien sisältämiä ravinteita hyödyntää nykyistä tehokkaammin poikkeustilanteessa.

Olemme vuosikymmeniä tienneet, että nykyinen tapamme tuottaa energiaa ja ruokaa on kestämättömällä pohjalla. Kun nyt vahvistamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, meillä on samalla mahdollisuus rakentaa aiempaa kestävämpää energian- ja ruoantuotantoa.

Naamio Putinin kasvoilta on viimein riisuttu, mikä pakottaa Suomen ja koko Euroopan katsomaan totuutta silmiin turvallisuuspolitiikassa. Uskallammeko tunnustaa ajoissa tosiasiat myös muissa kohtalonkysymyksissä?

Lue lisää:

Sitran ehdotukset kevään 2022 kehysriiheen: Suomen on varauduttava energiakriisin syvenemiseen

Sitran työpaperi: Energiakriisin kynnyksellä – mitä voimme oppia menneestä?

Mistä on kyse?