Siirry suoraan sisältöön

NCC:n rakennusmiehet voimistelemassa ennen töiden alkua asuntotyömaalla Helsingin Tapanilassa saana.sailynoja(at)gmail.com +358407044234

Julkaistu 30.09.2014

Tulevaisuuden sote-asiakas ei asu netittömässä mökissä

Muutamia vuosia sitten postipaketti oli mahdollista noutaa vain konttorista ja virka-aikana. Tänään vaihtoehtoja on monia. Sote-palvelut huutavat samanlaista, asiakaslähtöistä uudistusta.

Muutamia vuosia sitten postipaketti oli mahdollista noutaa vain konttorista ja virka-aikana. Tänään vaihtoehtoja on monia. Sosiaali- ja terveyspalvelut huutavat samanlaista, asiakaslähtöistä uudistusta. 

Terveyspalveluiden saatavuus eriarvoistaa suomalaisia. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa takkuaa. Asiakas on terveydenhuollossa nähty perinteisesti objektina, organisaation ulkopuolisena alamaisena, jonka on tyytyminen siihen mitä saa. Päästäkseen nopeasti tutkimuksiin tai saadakseen oven auki erikoissairaanhoitoon on usein turvauduttava yksityislääkäriin.

Hyvin koulutetulle, työssä käyvälle suomalaiselle tämä ei ole ongelma. Palveluja on ollut tarjolla kotipaikasta riippumatta useammasta järjestelmästä; opiskelijaterveydenhuollosta, työterveydenhuollosta tai yksityisiltä palveluntuottajilta julkisen ohella. Työelämän ulkopuolella oleville sitä vastoin julkinen perusterveydenhoito pitkine jonoineen on usein ainoa vaihtoehto.

Uutta syntyy, jos uskallamme tehdä toisin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja etsittäessä on nyt syytä katsoa aidosti tulevaisuuteen. Huomisen asiakas on erilainen kuin tämän päivän. Hänelle älypuhelinsovellukset, personoidut lääkkeet, virtuaalipalvelut ja genomikartoitukset ovat arkipäivää. 

Asiakkaan rooli muuttuu. Uusi teknologia antaa mahdollisuuden, mutta myös vastuuta meille jokaiselle oman terveytemme tekijöinä. Asiakkaista tulee toimijoita, joiden hyvinvointitarpeet haastavat nykyisen sektoroituneen terveyspalvelujärjestelmän ja sen asiantuntijoiden roolin. Kaikki rutiininomainen voidaan hoitaa itse – tähänhän olemme nyt jo tottuneet elämän lähes kaikilla muilla osa-alueilla.

Annan tästä esimerkin. Muutamia vuosia sitten postipaketti oli mahdollista noutaa vain postikonttorista virka-aikana. Tänään vaihtoehtoja on monia. Paketin voi saada postikonttorin lisäksi R-kioskilta, kauppareissun yhteydessä postiautomaatista tai kotiovelle toimitettuna sovittuna aikana. Silloin kuin itselle parhaiten sopii.

Myös sote-palveluihin tarvitaan samanlainen, asiakaslähtöinen ja järjestelmätason uudistus. Sitä tulee rakentaa katse asiakkaassa ja tulevaisuudessa, ei peruutuspeilissä. Muutoksen keskiössä on ihmisen halu osallistua aktiivisesti oman terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitoon. Kehittyvä teknologia, genomitieto ja personoitu lääketiede eivät muuta asioita yhdessä yössä, mutta ne ovat askeleita oikeaan suuntaan, kohti yksilöllisiä ratkaisuja.

Hyviä kokeiluita tehdään nyt jo. Hämeenlinnalaiset voivat tehdä terveydentilaansa koskevan oirearvion kotoa käsin milloin vain, käyttäen samaa ohjelmaa kuin lääkärit. YTHS on saavuttanut erinomaisia tuloksia tarjoamalla etälääkärin konsultaatiota videopuhelun välityksellä. Etelä-Karjalassa hyvinvointiasemat tuovat sosiaali- ja terveyspalvelut saman katon alle, ja Mallu-autot sinne, missä asemia ei ole.

Suomalaiset ovat kaiken lisäksi valmiita tähän muutokseen. Lähes 70 % vastanneista 2000 henkilöstä oli valmis käyttämään uusia sähköisiä- tai mobiilipalveluita, kun selvitimme asiaa verkkokyselyllä toukokuussa 2014.

Tulevaisuuden lähipalvelut löytyvät omasta älypuhelimesta 24/7.

Mistä on kyse?