Kommentti
Arvioitu lukuaika 4 min

Tulevaisuustaajuus, mistäs se oikein putkahti?

Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmä syntyi monen mutkan ja tekijän avulla. Tässä muutamia oppeja matkan varrelta jakoon.

Kirjoittaja

Lilli Poussa

Asiantuntija, Ennakointi

Julkaistu

Julkaisimme viime viikolla työpajamenetelmän nimeltä Tulevaisuustaajuus. Se yhdistää tulevaisuusajattelun muutoksentekemiseen ja virittää osallistujat pohtimaan tulevaisuutta, joka on kuvittelemisen ja tavoittelemisen arvoinen. Menetelmä materiaaleineen on avoin, eli kuka tahansa voi ottaa sen käyttöön. Ja toivottavasti ottaakin!

Tiesimmekö projektin alussa, että lopussa meillä on työpajamenetelmä, kysyi joku. Houkuttelisi kertoa tarinaa projektista, jossa kaikki oli alusta lähtien selvää, prosessi eteni kuin juna ja perillä oltiin aikataulussa. Ehkä hyödyllisempää on kuitenkin myöntää, että tulevaisuustajattelun yhdistäminen muutoksentekemiseen on haastavaa, sillä aiheet ovat isoja ja yhteiskunnallisia, eikä valmiita malleja sellaiseen ole. Tarvittiin monen monta säätöä ja viritystä, erehdyksiä ja umpikujia sekä paljon ajatuksia ja ideoita meitä viisaammilta, ennen kuin Tulevaisuustaajuus oli valmis. Matkan varrelta kertyi myös paljon oppeja, joista tässä tärkeimmät jakoon.

1. Lopputulosta ei kannata lukita liian aikaisin

Demokratian ja osallisuuden kannalta ei ole yhdentekevää, ketkä keskustelevat tulevaisuudesta. Tulevaisuuskeskustelu kuuluu kaikille.

Kun lähdimme miettimään, miten tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen taitoja voisi popularisoida, pöydällä oli monta ideaa. Harkinnassa olivat esimerkiksi peli, verkkokurssi, simulaatio ja perinteisempi koulutusohjelma. Kehittelimme jokaista ideaa hieman pidemmälle hahmottaaksemme, mitä ne voisivat käytännössä tarkoittaa. Haastattelimme ja kuulostelimme, mitä kollegat ja sidosryhmät tuumasivat.

Vaihtoehtojen pallottelu yhdessä muiden kanssa oli olennainen osa kehitystyötä, sillä se auttoi kirkastamaan sen, mitä lopputuloksen pitäisi tarjota. Moni tuntui janoavan konkreettisia ja helposti sovellettavia työkaluja. Esille nousi myös tarve inspiroitumiselle ja toivolle tulevaisuuden suhteen. Lisäksi kaivattiin tapoja rakentaa yhteistyötä ja ajatella yhdessä. Työpajan puolesta puhui se, että sellainen on helppo toteuttaa, se kokoaa ihmiset yhteen, se on työskentelytapana tuttu ja vie rajatun ajan. Työpajamenetelmästä oli myös helppo tehdä avoin kenen tahansa käyttöön ja sovellettavaksi.

2. Kysymykset ja ihmetykset vievät olennaisen äärelle

Me Sitrassa uskomme, että tulevaisuus tehdään yhdessä. Siksi halusimme myös kehittää Tulevaisuustaajuutta alusta alkaen avoimesti, yhdessä muiden kanssa. Kutsuimme heti projektin alussa kokoon kaksi Sitran ulkopuolista porukkaa: nelihenkisen kansainvälisen sparrausryhmän, johon kuuluu tutkijoita ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen asiantuntijoita eri puolilta maailmaa sekä monialaisen, aiheesta innostuneen 17-henkisen kehittäjäryhmän. Ryhmät toimivat sparraajina, kommentoijina ja toivat monipuolisesti erilaisia näkökulmia tulevaisuusajatteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Ulkopuolisten sparraajien kanssa työskentely oli paitsi antoisaa ja hauskaa, myös äärimmäisen hyödyllistä. Projektia ulkopuolelta katsovien ihmisten kysymykset ja kommentit osuvat aina kohtiin, joille itse helposti sokeutuu. Esimerkiksi, millaisia termejä tai kieltä käytämme? Onko hyödyllisempää puhua tulevaisuudesta tehtävistä oletuksista vai ehkä kokea niitä myös itse? Entä kenen tulevaisuusvisiot kuuluvat julkisessa keskustelussa – ja keiden ajatuksia emme kuule lainkaan?

3. Testaa, testaa, testaa

Miten työpajamenetelmä toimii erilaisissa tilanteissa, erilaisille kohderyhmille ja erilaisten ihmisen vetämänä? Syksyn mittaan järjestimme yhteensä 25 Tulevaisuustaajuus-testityöpajaa, joissa kokeilimme erilaisia alustuksia, tehtäviä ja kysymyksiä, erikokoisia ryhmiä ja verkossa erilaisia teknisiä alustoja.

Jokaisen työpajan jälkeen keräsimme palautetta. Ruusuja ja risuja kertyi ja palaute auttoi ratkomaan ongelmakohtia. Erityisen arvokasta oli, että saimme myös testaajia vetämään Tulevaisuustaajuutta. Näin saimme kokemusta ja tietoa siitä, millaisia tukimateriaaleja työpajan vetäjä kaipaa.

+ Avoin työpajamenetelmä on avoin myös muokkauksille

Lopuksi vielä se keskeisin oppi: Tulevaisuustaajuus on nyt valmis, mutta se ei tarkoita, etteikö siihen voisi koskea. Koska halusimme kehittää työpajamenetelmän ihmisten ja organisaatioiden käyttöön ja sovellettavaksi, lopputulos ei tavallaan koskaan ole valmis. On mahdotonta suunnitella lopputuotetta, joka vastaisi kaikkien tarpeisiin. Siksi kannustamme soveltamaan ja tekemään Tulevaisuustaajuudesta täydellisen juuri siihen tilanteeseen ja sille kohderyhmälle, jolle aiot työpajan järjestää.

Tulevaisuustaajuus muodostuu kolmesta peräkkäisestä osiosta: 1) haasta, 2) kuvittele, 3) toimi. Pidä näistä kiinni, mutta sovella muuten rohkeasti – ja viittaa alkuperäiseen versioon. Vinkit ja materiaalit omaan Tulevaisuustaajuus-työpajaasi löydät Vetäjän käsikirjasta.

Toivottavasti Tulevaisuustaajuus osoittautuu toimivaksi työkaluksi, kun haluat kutsu kollegoitasi, pomojasi, opiskelijoitasi, järjestösi aktiiveja, naapureitasi – minkä vain ryhmän Tulevaisuustaajuudelle ja kohti paremman huomisen todeksi tekemistä. Antakaa myös kuulua itsestänne sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #tulevaisuustaajuus.

Mistä on kyse?