Julkaistu 06.04.2018

Tulevaisuususkoa ahdistuksen kautta

Tulevaisuusahdistusta ei voi purkaa naiiveilla naminamitulevaisuuksilla. Mutta mitä jos huolet käännetään vastakohdikseen? Millaisista toiveista huolet kertovat ja millä toimilla toivottavaan tulevaisuuteen päästään? Tätä tarkasteltiin Sitran ja Ateneumin yhteisessä History Wipes? työpajassa 28.3.
Kirjoittaja
Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra
Mikko Dufva on Sitran tulevaisuusasiantuntija. Hän tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja, niiden välisiä jännitteitä ja tulevaisuuteen liittyviä mielikuvia.

Useilla mittareilla tarkasteltuna maailmassa asiat ovat paremmin kuin koskaan ennen. Tästä huolimatta varsinkin länsimaissa elämän ajatellaan olevan nykyään ja eritoten tulevaisuudessa huonompaa kuin ennen. Tulevaisuus näyttää synkältä.

Tulevaisuusahdistukseen ei auta kuvaukset tulevasta runsauden maailmasta ja teknologian riemuvoitosta. Tekno-optimistiset maalailut eivät tunnu realistisilta vaan pikemminkin käytetyltä tulevaisuuskuvalta, joka ei huomioi riittävästi ihmisiä ja yhteisöllisyyttä.

Sen sijaan, että lakaistaisiin nykyhetken ja tulevaisuuden huolet maton alle, olisiko mahdollista käyttää niitä osoittamaan mikä meille on tärkeintä?

Adel Abidinin uusi näyttely History Wipes Ateneumissa käsittelee aiheita, joista mieluummin olemme vaiti, kuten etninen puhdistus, sota ja valtakoneistojen harjoittama manipulointi. Näyttelyn nimi viittaa pois pyyhkimiseen ja asioiden häivyttämiseen ja vaientamiseen. Tulevaisuuksien kuvittelemisen kannalta oleellista on tunnistaa pois pyyhityt asiat ja vahvistaa väkisin vaiennettuja ääniä, koska erilaiset jännitteet vaikuttavat siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu.

Kokeilimme tulevaisuuksien kuvittelemista Abidinin näyttelyn pohjalta Ateneumin työpajassa 28.3. Sitran asiantuntijoiden ja Helsingin kuvataidelukion oppilaiden kanssa. Työpajan aluksi tutustuimme näyttelyyn ja keskustelimme sen herättämistä ajatuksista. Työpaja osuudessa kukin ensin listasi suurimmat huolensa tulevaisuuden suhteen. Tämän huolien sanoittamisen jälkeen ne käännettiin positiivisiksi vastakohdikseen. Työpajan osallistujat pohtivat millainen olisi tilanne, jossa ensin tunnistetut huolenaiheet olisi ratkaistu parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän perusteella muodostettiin visioita tulevaisuudesta ja listattiin askelia ja tekoja niihin pääsemiseksi.

Työajan rakenteen taustalla on Sohail Inayatullahin tulevaisuuskolmio, joka ottaa huomioon kolme tulevaisuuteen vaikuttavaa asiaa:

  1. Menneisyyden paino: millaisia rajoituksia ja esteitä menneisyys asettaa toisaalta muutosten aikaansaamiselle ja toisaalta tulevaisuuden kuvittelemiselle?
  2. Nykyisyyden työntö: mihin suuntaan tulevaisuus kehittyy tällä hetkellä ja miten suuntaan voi vaikuttaa?
  3. Tulevaisuuden imu: millaiset tulevaisuuskuvat ohjaavat tällä hetkellä toimintaamme ja kuinka toivottavia ne ovat?

Menneisyyden pyyhkiminen johtaa irrallisiin tulevaisuuksiin, kun taas huolien huomioiminen luo tulevaisuususkoa.

Työpajassa onnistuttiin sekä ottamaan huomioon nykyhetken haasteet ja huolenaiheet, että luomaan useita innostavia visioita tulevaisuudesta. Loppupuheenvuoroissa korostui ajatus siitä, että tulevaisuus on oma päätös. Nykyisiä ongelmia ja tämänhetkisiä kehityksen suuntia ei tule jättää huomiotta, mutta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa yhdessä.

 

Tulevaisuusajatteluun pureutuminen jatkuu muun muassa koulujen Tulevaisuuspäivänä 18.4.

Sitran visio Hyvinvoinnin seuraavasta erästä hahmottaa edistyksellisen yhteiskuntapolitiikan suuntaviivoja tähdäten reiluun ja kestävään tulevaisuuteen.

Mistä on kyse?