Puheenvuoro
Arvioitu lukuaika 5 min

Tulevaisuusvallan laajentaminen tekee tulevaisuuksista parempia

Oletko koskaan miettinyt, kuka määrittelee tulevaisuusnäkymiä? Kenen ääni kuuluu ja kenen ei? Tämän vuoden Finnsight-tapahtuma keskittyy näihin kysymyksiin, eli tulevaisuusvaltaan – mutta mistä siinä oikeastaan on kyse?

Kirjoittaja

Mikko Dufva

Johtava asiantuntija, Ennakointi, Sitra

Julkaistu

Haluaisitko asua 170 kilometriä leveässä pilvenpiirtäjässä keskellä aavikkoa? Tai kenties linnunradalla tietokonesimulaationa? Tai bunkkerissa piilottelemassa maailmanlopulta? Muun muassa tällaisia tulevaisuusnäkymiä on tällä hetkellä tarjolla. Ja se on minusta huolestuttavaa, ei niinkään sen takia, mitä nämä näkymät kuvaavat, vaan sen takia mitä ne jättävät huomiotta.

Ei ole yhdentekevää, millaisista tulevaisuuksista unelmoimme. Ajatukset tulevaisuuksista vaikuttavat siihen, mitä pidämme mahdollisena ja mihin keskitymme, mikä puolestaan vaikuttaa toimintaamme nykyhetkessä – ja siten lopulta siihen, millaiseksi tulevaisuus muovautuu. Moni nykyhetken saavutus on menneiden unelmien ansiota – ja nykyhetken ongelmat puolestaan kertovat, mitä näissä menneissä unelmissa ei otettu huomioon.

Moni nykyhetken saavutus on menneiden unelmien ansiota – ja nykyhetken ongelmat puolestaan kertovat, mitä näissä menneissä unelmissa ei otettu huomioon.

Mistä tämän hetken unelmat – tai näkymät tulevaisuuksista – sitten tulevat ja mitä tällä hetkellä jätetään huomiotta? Edellä mainituissa näkymissä ei juurikaan tarjota vastauksia globaalin eriarvoisuuden vähentämiseen tai ympäristökriisin ratkaisuun reilusti ja kestävästi. Sen sijaan ne edustavat esittäjiensä (tällä hetkellä poliittista, taloudellista, kulttuurista tms. valtaa käyttävien) etuja ja näkemyksiä toivottavasta tulevaisuudesta. Tulevaisuus kuitenkin kuuluu kaikille, ja siksi on tarpeen tarkastella tarkemmin tulevaisuusvaltaa.

Tulevaisuusvallan kolme ulottuvuutta  

Tulevaisuusvalta tarkoittaa valtaa määritellä tulevaisuusnäkymiä. Käsitteen tarkoituksena on kiinnittää huomio siihen, mistä tulevaisuuskuvat tulevat, kuka on osallistunut niiden tekoon, kuka niissä on edustettuina, kenen näkemyksiä ne edustavat ja millainen vaikutus niillä on toimintaan.​

Tulevaisuusvaltaa voi lähestyä yksinkertaistaen kolmesta näkökulmasta:

  1. mitä sanotaan,
  2. kuka sanoo ja
  3. millaiset ovat edellytykset osallistua tulevaisuuskeskusteluun.

Näkyvin ja helpoiten lähestyttävin näistä on katsoa tulevaisuusnäkymiä: mitä tulevaisuudesta oikein sanotaan? Tällöin tarkastelu keskittyy tulevaisuustietoon, eli esimerkiksi raportteihin ja visioihin, mutta myös käytettyyn sanastoon ja kuvastoon, kehystyksiin ja vertauskuviin. Tulevaisuusnäkymät ovat tulevaisuusvallan kannalta erityisen kiinnostavia, koska ne kuvastavat juuri niitä asioita, joita tulevaisuuden suhteen oletetaan, väitetään, toivotaan tai pelätään tapahtuvan.

Tulevaisuusnäkymien kautta pääsee myös kiinni toimijoihin ja prosesseihin: kuka tai ketkä ovat esitettyjen näkemysten takana ja millaisen prosessin myötä ne ovat syntyneet. Osallisuutta voi lähestyä suoraan katsomalla, ketkä ovat osallistuneet prosessiin, jossa tulevaisuusnäkymiä on tehty. Kuka on kutsuttu mukaan, kuka on jäänyt ulkopuolelle? Miten saadaan heidätkin mukaan, jotka eivät yleensä tulevaisuuskeskusteluun osallistu?

Keitä tulevaisuuskuvissa on edustettuina? Ja kenen ääni tulee lopulta kuuluviin myös päätöksenteossa?

Toisaalta kaikki eivät voi osallistua prosessiin ja esimerkiksi seuraavia sukupolvia tai muita kuin ihmisiä ei ole käytännössä mahdollisuus kuulla. Tällöin on hyödyllisempää katsoa osallisuutta lopputuloksen näkökulmasta: keitä tulevaisuuskuvissa on edustettuina? Kuka voi löytää itsensä sieltä? Osallisuutta voi tarkastella myös vaikuttamisen näkökulmasta: kenen ääni tulee lopulta kuuluviin myös päätöksenteossa?

Osa tulevaisuusnäkemyksiä tuottavista prosesseista on näkyviä ja julkisia, kuten vaikkapa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon laadinta. Sen suhteen on suhteellisen helppoa tarkastella sekä siihen osallistuneita että siinä tehtyjä oletuksia. On kuitenkin myös runsaasti enemmän piilossa olevia tapoja vaikuttaa tulevaisuusnäkemyksiin, esimerkiksi teknologiayritysten visiot, etujärjestöjen tekemät tulevaisuusmaalailut ja viihdeteollisuuden tulevaisuuskuvaukset elokuvissa. Näissä prosessi, siihen osallistuneet ja tehdyt oletukset ovat piilossa, eikä niitä pyritä tuomaan esille. Sen sijaan keskitytään esittämään jonkinlainen näkemys tulevaisuudesta ja siten kehystämään keskustelua. Tulevaisuusvallan demokratisoinnin näkökulmasta on hedelmällistä pyrkiä avaamaan tehtyjä oletuksia ja tuomaan vaihtoehtoisia näkemyksiä, ei niinkään pyrkiä poistamaan näitä näkemyksiä.

Näkemyksien ja prosessien taustalla vaikuttavat edellytykset osallistua tulevaisuuskeskusteluun, niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla edellytyksiin vaikuttaa tulevaisuuslukutaito, eli kyky ymmärtää tulevaisuuden näkymien vaikutuksia nykyhetken toimintaan ja toisaalta nykyhetken päätösten vaikutuksia siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu. Osataanko tämän hetken tulevaisuusnäkemyksiä haastaa ja toisaalta myös luoda itse näkemyksiä toisenlaisista tulevaisuuksista?

On yhä tärkeämpää, että tulevaisuusnäkymät eivät edusta vain tällä hetkellä valtaapitävien etuja, vaan laajasti kaikkien tulevaisuudessa asuvien toiveita.

Yhteiskunnan tasolla edellytykset liittyvät yleiseen asennoitumiseen ja ajatusmalleihin tulevaisuuksien suhteen.​ Miten valtavirrasta poikkeaviin näkemyksiin tulevaisuuksista, vaikkapa talousjärjestelmän tai työelämän suhteen suhtaudutaan? Onko tällaiselle lupaa ja tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa vai koetaanko se turhaksi haihatteluksi?

Tulevaisuus kuuluu kaikille, mutta kaikkien ääni ja näkemykset toivottavasta tulevaisuudesta eivät tällä hetkellä kuulu julkisessa keskustelussa. Elämme yhteiskunnallisen murroksen ja yllätysten aikaa, ja muutokset kohtelevat ihmisiä eri tavoin. Jotta muutoksesta saadaan reilu ja pidemmällä aikavälillä kestävä, on yhä tärkeämpää, että tulevaisuusnäkymät eivät edusta vain tällä hetkellä valtaapitävien etuja, vaan laajasti kaikkien tulevaisuudessa asuvien toiveita.

Finnsight-studioissa laajennetaan tulevaisuusvaltaa

Kansallisen ennakointiverkoston päätapahtuman Finnsightin teemana on tänä vuonna tulevaisuusvalta. Tapahtuma koostuu perinteisemmän verkkolähetyksen lisäksi sitä edeltävistä Finnsight-studioista, joissa tulevaisuusvaltaa laajennetaan käytännössä. Tavoitteena on saada satakunta studiota eri puolille Suomea ja osallistujiksi heitäkin, jotka eivät yleensä tulevaisuuskeskusteluun osallistu.

Finnsight-studioissa osallistujat pääsevät tulevaisuusvaltaan kiinni tuottamalla näkemyksiä toisenlaisista tulevaisuuksista, eritoten sellaisista, joita ei julkisessa keskustelussa tällä hetkellä näy. Näitä tulevaisuusnäkemyksiä puidaan kaikille yhteisen verkkolähetyksen paneelikeskustelussa. Finnsight-studiot tarjoavat paikan osallistua tulevaisuuskeskusteluun ja tuoda erilaisia näkemyksiä esiin. Studioon osallistuminen voi myös lisätä tulevaisuusnäkemysten kriittisen tarkastelun ja luomisen osaamista.

Finnsight-studion voi järjestää kuka tahansa. Studion voi pitää esimerkiksi työkavereiden kesken, kutsutilaisuutena tai kaikille avoimena tapahtumana. Saat meiltä järjestämisen tueksi ohjeet ja materiaalit. Voit myös ilmoittautua muiden järjestämään avoimeen studioon tai itse verkkotilaisuuteen. Lisätiedot löydät tapahtumasivulta.

Mistä on kyse?