Kuva: Miikka Pirinen

Julkaistu 10.03.2017

Tulosperusteinen hankinta – resepti onnistuneisiin projekteihin

Julkiset hankinnat eivät ole ”vain” hankintoja, vaan niiden kautta voidaan tavoitella yhteiskunnassamme huomattavia myönteisiä vaikutuksia ja samalla tehostaa julkisten resurssien käyttöä, painottavat PTCS:n innovatiivisten hankintojen asiantuntija Jussi Pyykkönen ja Sitran Sari Rautio.
Kirjoittaja
Vanhempi neuvonantaja, Vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra
Sari Rautio on verkostoitumisen ja yhteisten tavoitteiden mestari, joka vastaa julkisen sektorin yhteistyöstä Vaikuttavuusinvestoimisen avainalueella.

Yle kertoo tämänpäiväisessä uutisessaan, että työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, selvitysmies Erkki Virtanen on käynyt valtioneuvoston toimeksiannosta läpi peräti 300 valtion rahoittamaa rakennushanketta ja selvittänyt niiden aikataulu- ja kustannusongelmia. Ylen mukaan Virtanen katsoo, että hankkeiden projektihallinta on paikoin jopa kelvottomalla tasolla. Lääkkeeksi hän suosittaa Tampereen Rantatunnelissa hyväksi havaittua allianssimallia ja koulutuksen vahvistamista.

Mitä kannattaisi tehdä toisin, jotta seuraava metronpätkä tai jättihanke syntyisi siten, että kaikki voittavat? Yksi muutoksen työkalu on ns. tulosperusteinen hankinta, jossa keskiöön nostetaan tavoiteltu muutos, sitä kuvaavien mittareiden valinta ja saavutettujen tulosten arviointi.

Perinteinen suoriteperusteinen lähestymistapa ei jätä juurikaan tilaa uudelle ajattelulle: kun hankintayksikkö määrittelee tarkoin hankinnan kohteena olevan palvelun tai palveluketjun, palveluntarjoajan tehtäväksi jää lähinnä kokonaisuuden hinnoittelu.

Edullinen yksikköhinta tai suuri määrä ei paljon lohduta, jos palvelu ei toimi ja vastaa tarpeeseen.

Tulosperusteisuus kääntää kuvion toisinpäin: se antaa markkinoiden kehittää ja kokeilla uusia toimintamalleja. Julkisen sektorin ostaja määrittelee vaikuttavuustavoitteet ja niiden saavuttamista parhaiten kuvastavat mittarit. Tämän jälkeen palveluntarjoajat ehdottavat keinoja, jotka vievät tehokkaimmin kohti asetettuja tavoitteita. Pisimmilleen vietynä julkinen raha ei liiku ennen kuin tulokset on todennettu.

Vaikuttavat hankinnat eivät ole hokkuspokkus-juttu. Tarvitaan pitkän aikavälin strategista otetta, poikkihallinnollista yhteistyötä ja vahvaa laskentaosaamista eli kokonaiskustannusten ja tulosten analysointia rivihintojen sijaan. Nykyistä avoimempi vuoropuhelu julkisen sektorin ja palveluja tarjoavien yritysten kanssa on niin ikään tarpeen.

Euroopan komissio on arvioinut, että Suomen julkinen sektori tekee vuosittain hankintoja noin 35 miljardin euron arvosta. Tästä summasta suuri osa kohdistuu erilaisiin palveluihin liikenteestä hoivaan ja koulutuksesta terveydenhoitoon. Ei siis ole yhdentekevää, miten hankintoja tehdään.

Uuteen hankintalakiin sisältyy uudistuksia, jotka antavat hankintayksiköille lisää mahdollisuuksia innovatiivisuuteen ja kokeilukulttuurin tukemiseen. Syntyvät uudet maakunnat ovat tässä avainasemassa. Julkishallinnon uudistuksessa niille annetaan palveluiden tilaajan, järjestäjän rooli, kun taas terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja elinkeinopolitiikka jää edelleen kuntien vastuulle. Onkin ensiarvoisen tärkeää varmistua siitä, että molemmille tasoille kertyy tulosperusteista hankintaosaamista.

Jos edes viisi prosenttia julkisista hankinnoista suunnattaisiin aidosti tuotekehityksen tai uusien prototyyppien kehittämiseen, muutos lähtisi liikkeelle.

Sitran Suomeen tuoma vaikuttavuusinvestoiminen tarjoaa niin valtiolle kuin kunnille työkaluja tulosperusteiseen hankintaan. Yksi sen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitusmalli – eräänlainen ”hyvinvoinnin allianssimalli”. Ensimmäiset kokeilut ovat jo hyvässä vauhdissa ja uusia hankkeita rakenteilla.

Mistä on kyse?