Kuva: Miikka Pirinen / Sitra

Julkaistu 23.05.2018

Tuoko valinnan­vapaus säästöjä?

Sotesta puhuttaessa teknologian ja datankäytön nopea kehitys jää liian usein huomiotta.
Kirjoittaja
Projektijohtaja, Ihminen edellä, Sitra

Sote-uudistukseen keskeisesti liitetyt säästötavoitteet ovat puhuttanut laajasti viime viikkoina.

Yksi kiistanaihe on ollut se, miten suunniteltu asiakkaiden laajennettu valinnanvapaus vaikuttaa sote-kustannuksiin. Aiheesta puhuttiin vastikään myös Yleisradion aamu-tv:n haastattelussa, jossa käytiin muutenkin läpi sitä, miten menossa olevat valinnanvapauskokeilut ovat sujuneet.

Jotakuinkin kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että valinnanvapausmalliin sisältyvistä palveluista ei kolmen miljardin säästötavoitteita voida nyhtää kymmenessä vuodessa.

Mutta entä jos säästö- ja leikkuriajattelun rinnalle sote-palveluissa nostettaisiinkin investointiperusteinen ajattelu ja tavoitteeksi leikkurilinjan sijaan se, miten voitaisiin tuottaa lisää hyvinvointia ihmisille?

Pienellä alkuinvestoinnilla terveyttä edistäviin toimiin voitaisiin pitkässä juoksussa säästää sievoisia summia, mutta tällöin ajattelutavan pitää muuttua lyhyen aikavälin hyödyn maksimoinnista pitkän aikavälin hyötyjen tavoitteluun.

Valinnanvapautta tulisi arvioida suhteessa tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin

Valinnanvapaus näyttäisi olevan hyvä keino palvelujen saatavuuden parantamiseen eli siihen, että kansalaisen terveysongelmat (ja jatkossa toivottavasti myös sosiaalipuolen ongelmat) ratkaistaan aikaisempaa nopeammin.

Saatavuuden parantaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Kannustimet tulee suunnata ennaltaehkäisyä tukeviin toimiin – kustannustehokas keino olisi estää ihmisiä sairastumista keskeisiin kansantauteihimme ja pysymään toimintakykyisinä mahdollisimman pitkään.

Esimerkiksi genomitietoa tullaan hyödyntämään yhä enemmän myös Suomen perusterveydenhuollossa, sillä genomitieto voi auttaa myös sairauksien ehkäisemisessä tai vaikkapa yksilöllisemmän verenpainelääkkeen valinnassa.

Hyvin varovaisten laskelmien avulla on laskettu, että jos genomitiedon avulla tunnistettaisiin paremmin diabetesriskissä olevia potilaita, pelkästään jo 2–5 prosentin sairastumisen ehkäiseminen toisi noin 50 miljoonan euron säästöt.

Toinen esimerkki edustaa digitalisaation käyttöönoton hyötyjä: Mikäli jokaisen vastaanottokäynnin yhteydessä voitaisiin säästää 5 minuuttia aikaa saamalla potilaan tiedot jo valmiiksi analysoituna tietyillä ennakkotiedoilla varustettuna, voitaisiin säätää lähes 50 miljoona euroa ammattilaisten säästyneitä palkkakustannuksia.

Otetaan oppia Ruotsista – ja toimitaan toisin

Suomen uudistuksen verrokkina usein käytetyssä Ruotsissa ainoastaan 20 prosenttia perusterveydenhuollon esimiehistä on sitä mieltä, että valinnanvapauden korvausperusteet tukevat terveyttä edistävää ja ennaltaehkäisevää työtapaa.

Tästä meidän on syytä ottaa oppia ja pitää huolta siitä, että Suomen sote-järjestelmät ja valinnanvapauden kannusteet suunnataan tukemaan terveyttä edistäviin toimiin ja uusien toimintamallien käyttöönoton tukemiseen.

Näin säästötkin ovat täysin mahdollisia, kunhan maltamme odottaa nyt istutettujen siementen kasvua ja hedelmien kypsymistä.

Katso 23.5.2018 Yleisradion aamu-tv:ssä käyty keskustelu siitä, miten käynnissä olevat soten valinnanvapauskokeilut ovat sujuneet tästä.

Mistä on kyse?